Sateista ja harmaata

On toi harmaa sää kyllä niin väsyttävää et hyvä kun jaksoin töihin raahata itseni. Eilen illalla meni vähän myöhäseksi vielä nukkumaanmenokin kun tulin kotiin vasta puoli yhdentoista aikaan ja sitten päätin et on hyvä aika vähän siistiä kotia ja pestä hiukset.
Treenaamisesta olen nyt pitänyt pari päivää ihan kokonaan taukoa kun ei noiden uusien tatuointien kanssa sais kauheesti hikoilla ja tällä helteellä sitä on vaikea välttää ilman jumppaakin. Tänään olis kuitenkin tarkotus tehdä taas siinä omassa olohuoneessa pieni jumppa ettei nyt ihan laiskaks kuitenkaan tuu. Siivota täytyy myös koska meillä näyttää tällä hetkellä just siltä miltä näyttää kun mä olen YKSIN kotona muutaman päivän, ei miestä eikä lasta niin oivoi.. Yleenä olen tosi tarkka siisteydestä mutta nyt kun oon käyny kotona lähinnä vaan nukkumassa niin ei oo ollu niin justiinsa.. Eli voi olla et tänään pääsen nukkumaan vielä myöhemmin vaikka huomenna pitäis lähteä töihin aikasemmin.

Viikonloppuna EI toivottavasti sada, koska mä sain eilen ihan yllättäen kaksi lippua ROCK THE BEACH -festareille. En ite kyllä sellasta musiikkia paljon kuuntele mutta onhan se hienoa päästä näkemään esimerkiks Rammstein ihan livenä. Muita esiintyjiä näyttäis olevan ainakin Paramore, Apulanta, Haloo Helsinki! ja 30 Seconds To Mars. Ja ihmisiä siellä varmasti on ihan liikaa.

Ylipaino vs. kuntoilu

Mä luin eilen lehdestä mielenkiintosen kirjotuksen siitä kuinka nykyään on usein hyväksyttävämpää olla hieman ylipainoinen kuin vahtia syömisiään ja urheilla paljon. Ja kun asiaa oikein aloin miettimään niin tottahan se on. Ne pullukat mielletään rennoiksi ja hauskoiksi tyypeiksi kun taas se joka juhlissa juo vaan vettä viinin sijaan ja kieltäytyy pullasta lounaalla on ilonpilaaja. Mutta onko se sit tosiaan niin?
Joskus ylipaino ja huono kunto saattavat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa jopa masennusta. Toki on olemassa tilanteita joissa masennus aiheuttaa huonon kunnon ja ylipainoa. Mutta mitäs sillon kun se on kiinni vaan viitsimisestä ja siitä ettei tajua.
Onko se siis väärin että joku haluaa huolehtia itsestään ja voida hyvin? Monesti sellasia ihmisiä pidetään pinnallisina, että tekevät kaiken vaan ulkonäön takia. Mutta niinhän se ei yleensä kuitenkaan ole. Tietysti on kiva nähdä tuloksia ja huomata mitä kovalla työllä saa aikaiseksi mutta monelle tärkeintä on kuitenkin se hyvä olo mikä tulee liikkumisesta ja kevyemmästä ruoasta.

Geelilakkauksesta vielä

Viikko sitten kirjottelin geelilakkauksesta. Mulle laitettiin siis sormenkynsiin pinkkiä. No nyt tasan viikko on kulunu ja ne on ihan edelleen vastalakatun näköiset. Ainoa muutos mikä näkyy on tuo tyhjä kohta kynnen tyvessä mutta sitähän ei voi välttää kun kynsi kasvaa.  Mutta esimerkiks mulla kynsilakat kuluu jo yhdessä päivässä kun tiskaan, siivoan, pesen pyykkiä jne. joten tää on huomattavasti helpompi tapa pitää kynnet siistin näköisinä. Varpaisiin en ehkä laittais koska niissä mulla kestää normaalitkin lakat yli kuukauden.

FITNESS - muoti-ilmiö

No onhan se. Lueskelin blogeja joissa joko tää muoti-ilmiö ärsytti tai sitten ärsytti se että muita ärsyttää.
Mua tässä koko fitness-jutussa ärsyttää lähinnä ne ihmiset jotka ostaa uudet, hienot ja kalliin merkkiset juoksuhousut (ihan yhtä pahat ku legginsit), proteiinipatukoita ja sit on niin helvetin FITNESS. "Tää on mulle elämäntapa" mut silti perse roikkuu ja paita ei ylety vyötärölle ku se on kolme kokoa liian pieni. Tai sit ollaan jo ennestään niin pieniä et riittää kun lähtee ne housut jalassa kävelemään kaupungille, vesipullo kädessä.
Ja ei, MÄ en koe olevani millääään tavalla mukana tässä ilmiössä. Mä olen alkanut huolehtimaan kunnosta ja syömään terveellisesti. Teen sitä koska siitä tulee hyvä olo ja jaksan paremmin kuin ennen. Mä käyn tekemässä ne treenit Tarjoustalon lastenosastolta ostetut college-housut jalassa ja vanha toppi päällä. En mieti miltä mä näytän muiden silmissä enkä laita Facebookiin joka päivä kuvaa siitä montako milliä mun hauis on kasvanu eilisestä. Mulla on tavotteita jotka haluan saavuttaa, ja sen jälkeen asetan uuden tavoitteen. Niistä saatan jopa läheisille ihmisille mainitakin. Ja tää ei ole nyt mitään kateutta niitä kohtaan jotka juoksee fitness-missikisoissa (joita en muuten voi kans ymmärtää).
Toisaalta ärsyttää myös ylipainoisten valitus siitä kuinka kaikkien pitäis nykyään olla hyvässä kunnossa. SE kuulostaa lähinnä kateudelta koska mä en vielä ainakaan ole kuullut että kukaan olis voinu ainakaan huonommin sellasen elämäntaparemontin jälkeen. Myös ne tekosyyt sille miks ite ollaan niin huonossa kunnossa menee kyllä toisesta korvasta ulos. Hyvin harvoin on sellanen tilanne että asialle ei oikeesti voi mitään. Kaikki on omasta itsestä kiinni.

Oma tyyli

Mä en ymmärrä tätä tän hetkistä muotia ollenkaan!!! Voin mennä melkein mihin tahansa vaatekauppaan eikä sieltä löydy mulle mitään sopivaa. Ei sillä että mä haluaisin muodikas ollakaan. Yleensä vältän sitä viimiseen asti ja jos muodissa on jotain mistä pidän niin hankin vasta sitten kun ei ole enää muotia. Yks hyvä esimerkki on Uggit. Ne on rumat ja kalliit ja muotia ne oli joskus neljä vuotta sitten. Mut mä hankin sellaset feikkiversiot viime talvena koska ne on lämpimät. Käytin niitä esimerkiks matkalla kun ajelin kouluun tai viemään poikaa päiväkotiin.
Mun oma tyyli on yleensä aika rento. Ehkä just sen takia mulla on tänään todella epämukava olo töissä jakku päällä ja korkkarit jalassa. Tykkään kyllä pukeutua välillä hienosti ja osaan näyttää siistiltä ja asialliselta. Mutta mieluiten pukeudun farkkuihin ja huppariin, jalassa tennarit tai muut mukavat kengät. En todellakaan ymmärrä miks joku haluaa kulkea kauluspaita päällä ja 200 euron ballerinat jalassa joka päivä mutta näähän tietysti on makuasioita. Toisaalta en myöskään ymmärrä miks joitain ihmisiä ei kiinnosta ollenkaan miltä näyttää kun lähtee ovesta ulos. Siis vaikka mä pukeudun rennosti niin mä olen todella tarkka ulkonäöstäni, huonoina päivinä jopa liiankin tarkka. Ja mun vaatehuoneesta löytyy aina vaatteita joissa roikkuu vielä hintalaput koska olen UNOHTANUT laittaa ne hyllyyn siitä kaupan kassista tai pussista...

Oman kehon painolla tehtävä treeni

Mähän en siis ole käynyt kertaakaan kuntosalilla tän kuntoiluprojektini aikana. Olen muutaman kerran käynyt kamppailulajisalilla hakkaamassa säkkiä mutta muuten kaikki mitä mä teen, tapahtuu oman kehon painolla. Olen nyt jo monelta ihmiseltä kuullut kuinka on vuosia käynyt kuntosalilla ja silti ei pysty vetämään leukoja. Sehän on melko harvinaista että naiset niitä onnistuu tekemään. Mutta mä uskon että se johtuu juuri siitä että ei ole tottunut tekemään sellasia liikkeitä.
Monelle varmaan koulusta tutut punnerrukset, vatsalihasliikkeet ja selkälihasliikkeet onnistuu missä vaan koska niihin ei tarvita erillisiä painoja. Mä teen niitä kotona olohuoneen lattialla. Myös peppua ja reisiä pystyy treenaamaan ilman painoja, esim. kyykyillä. On myös muita liikkeitä jotka tuntuu just siellä.
Ja mä vaan ihmettelen että minkä takia ihmiset kesähelteilläkin menee salille hikoilemaan kun vois lähteä ulos! Ainakin Helsingissä on useitakin paikkoja joissa on niitä isoja puita joita nostella, tankoja joissa vetää leukoja ja telineet joissa treenata vatsa- ja selkälihaksia.
Ja kuinka monelta olenkaan kuullut että kun se ei ole samalla tavalla tehokasta kuin painojen nostelu niin mieluummin ollaan tekemättä mitään kun ei jakseta lähteä ulos ovesta. Tällä pääsee ainakin ihan loistavasti alkuun ja jos vielä myöhemminkään se salille lähteminen ei huvita niin myös painoja saa halvalla hankittua kotiin.
Mulla tosin lähtötilanne ei ollut ihan kamala. Jotain pientä vyötäröllä ja reisissä sekä pepussa mutta siitäkin osa oli turvotusta ja nesteitä jotka lähti jo ruokavalion muutoksella.
Mä kävisin mielelläni myös lenkillä mutta mun polvet ei kestä sitä. Sekin on ihan loistava vaihtoehto sille salin juoksumatolla hikoilulle. Ja jumppapalloja saa melkein mistä tahansa isommasta kaupasta, silläkin pystyy tekemään paljon.
Suosittelen kokeilemaan jos ei se kuntosalille meno tunnu onnistuvan. Mä en ainakaan sais itseäni lähtemään sinne, kokeiltu on.

Ja mikä parasta, tästä voi tehdä vaikka yhteisen harrastuksen oman kumppanin kanssa <3 

http://www.youtube.com/watch?v=bmQC83_9nbU

Paluu arkeen

Nyt on juhannukset vietetty ja paluu arkeen edessä. Tulin töihin vasta kymmeneks niin sain vielä tänään nukkua vähän univelkoja pois. Mentiin nimittäin perjantain ja lauantain välisenä yönä puoli kuudelta vasta nukkumaan. Telttaan. Ja herättiin sitten aamulla kymmenen jälkeen siihen kamalaan kuumuuteen kun aurinko alko lämmittää. Juhannusta oltiin viettämässä mun miehen perheen kanssa mökillä. Ja sitten lauantaina ajeltiin kotiin tekemään pizzaa ja katsomaan leffoja. Nyt jäinkin sitten viideks päiväks ihan YKSIN kotiin, mitenhän tästä selviän...
Se on ainakin varmaa että kun oon yksin kotona ni ehdin treenaamaan ahkerasti. Tänään vielä ei jaksanu nousta turhan aikasin mutta huomenna, keskiviikkona ja torstaina ainakin olis tarkotus nousta aamulla aikasin syömään puuroa ja ehtiä tekemään kaks treeniä joka päivä. Aamulla kotona ja illalla duunin jälkeen sit ulkona. Pidin myös kolme lepopäivää tossa välissä, lihakset oli jo pahasti jumissa ja välillä on ihan hyvä antaa niiden palautua kunnolla.
Myös ruokavalio palaa tänään vähän terveellisemmäksi! Viikonloppuna tuli taas vedettyä sipsiä, suklaata, grilliruokaa, limua, karkkia....
Huomasin muuten viime viikolla ku kävin vaa'alla että paino oli noussu viis kiloa. Viimeks oon painanu tän verran raskaana ollessani. Mut oon ihan tyytyväinen ku tiedän ettei painon nousu johdu läskistä vaan lihaksesta. Ja mä olen ollu alipainonen niin kauan ku muistan niin ei tää mulle pahaks ole.

Geelilakkaus

Mä opiskelen kosmetologiksi ja olen nyt työharjottelussa kauneushoitolassa. Me on tehty koulussa geelilakkausta mutta mulle ei oo koskaan tehty. Nyt tuli eteen tilaisuus kokeilla kun tänne työpaikalle tilattiin uusia lakkoja ja mulle testattiin niitä. Kirkkaan pinkkiä (yllätys..) laitettiin eilen ja nyt sit katsotaan kuinka kauan pysyy. Mutta jo nyt sanoisin et suosittelen kaikille kiireisille jotka tykkää pitää kynnet siistinä eikä välttämättä halua kuitenkaan rakennekynsiä. Mulla oli itsellä viime vuonna parin kuukauden ajan rakennekynnet kunnes sitten kaaduin ja yksi niistä meni läpi puolestavälistä mun omaa kynttä. Voin sanoo et teki kipeetä! Sen jälkeen revinkin sitten jokasen irti ja päätin että ei oo mun juttu. Niiden kanssa oleminen oli muutenkin hankalaa eikä koulussa saa nyt sitten ollakaan sellasia.
Nää pelkät lakkaukset on siitä hyvät että laitetaan suoraan omaan kynteen ja yleensä ne pysyy siinä noin viikon tai kaks. Mulla kun normaali kynsilakka kuluu jo yhdessä päivässä niin tää helpottaa todella paljon. Mut katotaan nyt kuinka kauan onnistun nämä pitämään siistinä.

Eiliset jumpat

Eilen en päässyt taas kotoa mihinkään kun töiden jälkeen hain pojan päiväkodista joten jumpat tuli tehtyä siinä olohuoneen lattialla, samalla kun telkkarista tuli Muumit.
Aloitin reisistä ja pepusta. Kyykkyjä suositellaan yleensä tekemään koska se on yksi tehokkaimmista liikkeistä sille alueelle. Mulla polvet ei sitä oikein kestä niin todella varovasti 2x20 kyykkyä tein aluksi. Sen jälkeen muita liikkeitä n. puoli tuntia minkä jälkeen siirryin vatsalihaksiin. Sitäkin kesti puolisen tuntia ja lopuksi tein vielä 4x15 punnerrusta.
Mulla oli ennen se sama tekosyy kuin niin monella muullakin että kun en pääse salille niin ei voi mitään. Nyt olen huomannut että se kotona jumppaaminen on paljon helpompaakin ja mulla ainakin tuloksia on tullut silti.
Sen lisäksi me käydään yhdessä miehen kanssa ulkona vetämässä leukoja ja muuta mitä siellä pystyy tekemään. Mun ensimmäinen tavoite oli saada yksi leuka. Viimeksi kun käytiin, sunnuntaina, sain jo kolme! Tollasesta just sitä motivaatiota saa paljon lisää. Toinen on nyt ollut se että mä huomaan kropassa jo sen muutoksen kun peppu on noussut huomattavasti ylemmäs ja osa vatsalihaksista näkyy jo ihan ilman että niitä jännittää. En oo koskaan ollut lihava mutta vaikkei sitä oo oikeestaan ite edes huomannut niin onhan esimerkiks just vatsassa ollu sitä ylimäärästä. Nyt vasta sen huomaa kun se alkaa häviämään. Pepussa on alkanu viimisen vuoden aikana näkymään ne kaikki kymmenet kerrosateriat mitä on tullu vedettyä. Eipä paljon tee mieli mennä autokaistalle enää kun kattoo peilistä ja vertaa siihen mitä on ennen sieltä näkyny. Paljon on vielä tekemistä mutta hyvään alkuun oon ainakin päässy. :)

Rakastan ruokaa

Ruokavalion tärkeyttä aina painotetaan kun puhutaan kuntoilusta ja treenaamisesta. Tottahan se on että tuloksia ei näy jos joka päivä vetää suklaalevyn tai pari. Mä olen aina ollut huono syömään. Rakastan ruokaa mutta vaan just sitä ruokaa jota sillä hetkellä sattuu tekemään mieli. Allergioiden ja muiden terveydellisten ongelmien takia mä jouduin alkuvuodesta jättämään suurimman osan herkuista ja aloin syömään "salaattia" (kurkkua, tomaattia, keltaista paprikaa), ruisleipää ja raejuustoa. Joskus harvoin laitoin salaattiin myös kanaa. Ihan oikeesti elin oikeestaan vaan niillä. Ja olo parani jo pelkästään sen takia että elimistöön ei joutunut sinne sopimattomia ruoka-aineita. Nyt syön myös aamuisin Nalle-täysjyväpuuroa rasvattoman, laktoosittoman maidon kanssa. Ja tottakai pari kertaa viikossa allergioista ja siitä johtuvasta pahoinvoinnista huolimatta tulee syötyä jotain kunnon ruokaa tai sitten sitä suklaata. Sen sitten huomaakin parin seuraavan päivän jumpan aikana kun ei meinaa yhtä punnerrusta saada tehtyä, niin painava olo siitä jää.
Terveellisen syömisen lisäksi mä juon jokaisen treenin jälkeen Palkkari-palautusjuomaa, joka mun mielestä maistuu ihan mansikkapehmikseltä.
Yks asia on mistä mä en helpolla luovu. Muut juo aamukahvia mutta mun on ihan pakko saada Pepsi Maxia lasillinen aamulla tai ei tuu päivästä mitään! Se saattaa hiukan turvottaa, erityisesti jos syön jotain muuta sopimatonta samana päivänä mutta on se sen arvosta. Niin ja mä olen siis kerran kokeillut ihan pakosta lopettaa sen juomisen kun kaupat oli kiinni ja olin unohtanu ostaa sitä. Oli kyllä niin paha ja väsyny olo koko toisen päivän että oli viiminen kerta vähään aikaan. Ensimmäinen päivä meni vielä jotenkin aurinkoenergian voimalla..

Aluksi

Olen alottanut niiiin monta blogia ja koskaan mulla ei ole ollu mitään kerrottavaa. No nytpä on. Aloitin nimittäin mieheni kuntoiluharrastuksen innoittamana itsekin treenaamisen muutama kuukausi sitten. Jälleen kerran. Sillä erolla että tällä kertaa innostuin siitä tosissani ja olen onnistunut jatkamaan sitä. Vähintään yhden treenin päivässä yritän ehtiä tekemään. Välillä kaksikin. Ja toisinaan taas työharjoittelun ja perheen takia saattaa jäädä päivä tai pari väliinkin. 5-vuotiaan pojan äidillä kun on hiukan muutakin hommaa omien harrastuksien lisäksi. Tästä tuskin siis tulee mitään FITNESS- tai KUNTOILUblogia. Aivan varmasti mukaan mahtuu muutakin asiaa. Erityisesti näin kesällä.