Varmaan kaikki tai ainakin suurin osa raskaana olevista/olleista naisista tietää sen tunteen kun on vaan pakko saada jotain mistä ei välttämättä normaalisti edes pidä. Ja tätä pidetäänkin tietysti yhtenä raskauden oireena. Monesti olen kuullut puhuttavan kuinka jonkun on tehnyt mieli syödä laastia seinästä (tähän mä en sentään ihan usko). Mutta mulla on sellanen outo ongelma että vaikka mun poika on jo yli viisvuotias eli toisinsanoen raskaudesta on pian kuus vuotta aikaa niin mulle tulee edelleen näitä outoja himoja. Raskaana ollessani söin ensimmäiset viis kuukautta pelkkää pussista tehtyä perunamuusia voin kanssa. Sen jälkeen lisäsin ruokavalioon muutaman Mars-patukan päivässä. Ja loppuraskaudesta mulle tuli ihan järkyttävä himo nuudeleihin. Keitin nuudelit, kaadoin veden pois (lisäämättä mausteita ensin), ja lopuksi ripottelin päälle aromisuolaa. Ja ihan rehellisesti voin sanoa että elin ainoastaan sillä.
Ensimmäinen outo asia minkä huomasin oli se että nuudelin tarve jatkui vielä puoli vuotta raskauden jälkeen. No ei sekään vielä mitään, laitetaan hormonien piikkiin. Mutta kun mulla tulee näitä mielitekoja edelleen! Viimeisen vuoden aikana olen mm. himoinnut ranskanleipää kuukauden, valkosipulivoipatonkia pari kuukautta, joulupipareita muutaman viikon, paistettua jauhelihaa ja perunoita + voita kuukauden, kurkkua + raejuustoa + sinappikastiketta pari kuukautta jne...
Ja varmasti on ihan ymmärrettävää että kaikilla on joku herkku mistä oikein erityisesti pitää. Mulla se himo vaan jatkuu aina kyllästymiseen saakka ja sinä aikana mun ei tekisi mieli syödä mitään muuta. Oikeastaan mua inhottaa ajatus jostain muusta ruoasta. Mutta koska haluan pitää huolta itsestäni ja kehostani, syön tietysti muutakin kuin vain sitä yhtä ruokaa. Olis kuitenkin jännä tietää että mistä tää johtuu? Onko kyse vaan tottumuksesta joka on jatkunut pidempään kuin olisi tarvetta vai onko edelleen kyse siitä että mun kroppa tietää mitä milloinkin tarvitsee.. En ehkä koskaan saa vastausta mutta olis kiva tietää onko muita samanlaisia! :)
maanantai 9. joulukuuta 2013
Hengissä ollaan!
Tulikin sit vähän pidempi tauko tänne blogiin. Meillä oli muutto tossa välissä ja nyt vasta alkaa uus kämppä näyttämään kodilta. Oon jo saanu laitettua sinne vähän jouluakin valojen ja kynttilöiden muodossa.
Muuton lisäksi on ollu koulua ja töitä joten enpä ole kotona tainnut avata tietokonetta kuin kerran tämän melkein parin kuukauden aikana.
Myös treenaaminen on vähän jäänyt tän kaiken keskellä. Välissä meni melkein kuukausi etten tehnyt yhtään mitään. Tosin koska kannoin laatikoita huoneesta toiseen ja yritin saada purettua kaikki tavarat plus sitten siivosin päivittäin koska pölyä oli tietysti joka paikassa ja kokoajan niin enpä mä olis varmaan jaksanutkaan enää jumppaa siihen päälle. Viimeisen muutaman viikon aikana olen kuitenkin saanu otettua itseäni niskasta kiinni ja pimeydestä huolimatta käynyt joko ulkona tai meidän uuden isomman olohuoneen lattialla tekemässä 3-4 treeniä viikossa. Eikä ole edes huono omatunto koska tiedän etten jaksa hoitaa koulua ja töitä jos treenaan enemmän. Tää pimeys vie kyllä joka vuosi kaikki mun energiat ja voimat. Vitamiinitkin olen ottanu tuplana kesään verrattuna ja nukkunut pidempiä yöunia mutta ei se vaan tunnu missään.
Kaikesta tästä väsymyksestä, stressistä ja kiireestä huolimatta olen todella tyytyväinen meidän uuteen kotiin. Ja tämä koti tosiaan tuntuukin kodilta. Paikka jossa on rauhallinen ja hyvä olla. Ja oli ihanaa päästä sisustamaan alusta loppuun kun meillä oli vähän ylimääräistä säästössä ja päästiin Ikeaan ja Kodin Ykköseen shoppailemaan.
Pientä lisästressiä tässä aiheuttaa ehkä sekin että on tänä vuonna lupauduttu emännöimään koko JOULU. Eli meitä tulee olemaan n. kymmenen viettämässä joulua ja koko porukalle pitäisi tehdä ruokaa... Katsotaan miten käy.
Muuton lisäksi on ollu koulua ja töitä joten enpä ole kotona tainnut avata tietokonetta kuin kerran tämän melkein parin kuukauden aikana.
Myös treenaaminen on vähän jäänyt tän kaiken keskellä. Välissä meni melkein kuukausi etten tehnyt yhtään mitään. Tosin koska kannoin laatikoita huoneesta toiseen ja yritin saada purettua kaikki tavarat plus sitten siivosin päivittäin koska pölyä oli tietysti joka paikassa ja kokoajan niin enpä mä olis varmaan jaksanutkaan enää jumppaa siihen päälle. Viimeisen muutaman viikon aikana olen kuitenkin saanu otettua itseäni niskasta kiinni ja pimeydestä huolimatta käynyt joko ulkona tai meidän uuden isomman olohuoneen lattialla tekemässä 3-4 treeniä viikossa. Eikä ole edes huono omatunto koska tiedän etten jaksa hoitaa koulua ja töitä jos treenaan enemmän. Tää pimeys vie kyllä joka vuosi kaikki mun energiat ja voimat. Vitamiinitkin olen ottanu tuplana kesään verrattuna ja nukkunut pidempiä yöunia mutta ei se vaan tunnu missään.
Kaikesta tästä väsymyksestä, stressistä ja kiireestä huolimatta olen todella tyytyväinen meidän uuteen kotiin. Ja tämä koti tosiaan tuntuukin kodilta. Paikka jossa on rauhallinen ja hyvä olla. Ja oli ihanaa päästä sisustamaan alusta loppuun kun meillä oli vähän ylimääräistä säästössä ja päästiin Ikeaan ja Kodin Ykköseen shoppailemaan.
Pientä lisästressiä tässä aiheuttaa ehkä sekin että on tänä vuonna lupauduttu emännöimään koko JOULU. Eli meitä tulee olemaan n. kymmenen viettämässä joulua ja koko porukalle pitäisi tehdä ruokaa... Katsotaan miten käy.
tiistai 8. lokakuuta 2013
Harmaa päivä
Ulkona sataa vettä ja on ihan harmaata. Mä oon istunut yksin töissä aamukymmenestä asti. Ja koska täällä ei ole ollut asiakkaita niin olen lähinnä hakenut netistä taas motivaatiota treenaamiseen. Huomaan kuinka mun energiataso laskee taas sitä mukaa kun säät muuttuu harmaammaksi ja pimeämmäksi. Tiedän että en illalla välttämättä ehdi jumpalle joten kun olin takahuoneessa purkamassa laatikoita ylähyllylle, tein samalla 80 kyykkyä, osan pahvilaatikko painona ja osan ilman. Kun sain laatikot purettua tein vielä 60 askelkyykkyä. Sainpahan jotain hyödyllistä aikaseks netissä surffailun sijaan ja tuli taas hyvä olo kun sai jotain tehtyä.
Illalla saan vihdoin pahvilaatikoita ja voin alkaa pakkaamaan kunnolla! Tähän mennessä olen täyttänyt jätesäkkejä lakanoilla, kaulahuiveilla ja muulla sellasella mitä nyt en välttämättä parin seuraavan viikon aikana tarvitse. Parveke onkin täynnä mustia säkkejä ja tajusin vasta jälkeenpäin että ehkä olis sen parvekkeen voinu siivota ensin.. Nyt sinne jäi taakse hyllyt täyteen tavaraa ja kukkaruukut on siellä kuolleiden kukkien valtaamana. Onneksi saadaan muuttaa niin ettei tarvii yhdessä päivässä asuntoa tyhjentää, niinkuin viimeksi. Maanantaina 21. päivä saan avaimet ja vasta 31.10. täytyy olla tyhjänä tuo vanha kämppä.
Tätä mun pakkaamista hiukan hidastaa se että huomenna täytyy siivota ja alkaa suunnittelemaan lastenjuhlia. Mun poika viettää nimittäin synttäreitä kavereidensa ja muutaman sukulaisen kanssa torstaina. Oikea syntymäpäivä oli kesällä mutta koska silloin oli loma eikä oltu Helsingissä ja myös päiväkoti oli vaihtumassa, niin päätin sitten että juhlitaan niitä vasta kun on uudesta päiväkodista kavereita joita kutsua. No tää ehkä vähän venähti, tarkotus oli että juhlat olis pidetty edes elokuun aikana mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Voitte uskoa et meillä kotona ei oo viikkoon puhuttu melkein mistään muusta kun niistä synttäreistä. Ja jippii, äiti pääsee leipomaan kakkua ja keksimään kivoja pelejä....Huoh, ei oo todellakaan mun juttu mutta mitäpä sitä ei oman lapsen eteen tekis. Pullat leivottiin yhdessä jo viime viikonloppuna joten se helpottaa edes vähän ja mun äiti lupasi tehdä kakkupohjan.
Ja ettei liian helpoksi menis niin huomenna on koulussa työkoe, torstaina teoriakoe ja ensi viikolla näyttö!
Voi tätä stressin määrää...
Illalla saan vihdoin pahvilaatikoita ja voin alkaa pakkaamaan kunnolla! Tähän mennessä olen täyttänyt jätesäkkejä lakanoilla, kaulahuiveilla ja muulla sellasella mitä nyt en välttämättä parin seuraavan viikon aikana tarvitse. Parveke onkin täynnä mustia säkkejä ja tajusin vasta jälkeenpäin että ehkä olis sen parvekkeen voinu siivota ensin.. Nyt sinne jäi taakse hyllyt täyteen tavaraa ja kukkaruukut on siellä kuolleiden kukkien valtaamana. Onneksi saadaan muuttaa niin ettei tarvii yhdessä päivässä asuntoa tyhjentää, niinkuin viimeksi. Maanantaina 21. päivä saan avaimet ja vasta 31.10. täytyy olla tyhjänä tuo vanha kämppä.
Tätä mun pakkaamista hiukan hidastaa se että huomenna täytyy siivota ja alkaa suunnittelemaan lastenjuhlia. Mun poika viettää nimittäin synttäreitä kavereidensa ja muutaman sukulaisen kanssa torstaina. Oikea syntymäpäivä oli kesällä mutta koska silloin oli loma eikä oltu Helsingissä ja myös päiväkoti oli vaihtumassa, niin päätin sitten että juhlitaan niitä vasta kun on uudesta päiväkodista kavereita joita kutsua. No tää ehkä vähän venähti, tarkotus oli että juhlat olis pidetty edes elokuun aikana mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Voitte uskoa et meillä kotona ei oo viikkoon puhuttu melkein mistään muusta kun niistä synttäreistä. Ja jippii, äiti pääsee leipomaan kakkua ja keksimään kivoja pelejä....Huoh, ei oo todellakaan mun juttu mutta mitäpä sitä ei oman lapsen eteen tekis. Pullat leivottiin yhdessä jo viime viikonloppuna joten se helpottaa edes vähän ja mun äiti lupasi tehdä kakkupohjan.
Ja ettei liian helpoksi menis niin huomenna on koulussa työkoe, torstaina teoriakoe ja ensi viikolla näyttö!
Voi tätä stressin määrää...
maanantai 7. lokakuuta 2013
Sosiaalinen media
Mä satuin näkemään tänään Facebookissa sen kuvan josta viime viikolla paljon Seiskan ja muiden lehtien viihdesivuilla puhuttiin. Sofia Ruusila oli jakanut nimittäin nettiin kuvan miehestä, joka oli ollut samalla salilla ja Sofian mielestä väärin pukeutuneena. Mun henkilökohtainen mielipide on että se oli TODELLA törkeästi tehty ja ihan oikein että siitä hyvästä sai potkut salilta.
Mutta aloin miettiä että miten Facebook, Instagram, Twitter ja muut sivut sitten vaikuttaa meidän elämään. Itse olen ainoastaan Facebookissa ja sielläkin käyn useimmiten puhelimella lukemassa kavereiden kuulumisia ja pidän yhteyttä niihin ystäviin ja sukulaisiin joita en niin usein näe. Siinä mielessä se on oikein kätevä paikka. Mutta mitä siellä sitten pitäisi jakaa kaikkien kanssa ja mikä pitäisi jättää kertomatta?
Kaikki varmasti tietää että kun kerran laitat kuvan nettiin niin et välttämättä koskaan saa sitä sieltä pois. Tästä huolimatta jotkut saattaa lisätä päivittäin kymmenen kuvaa lapsistaan ja anteeksi nyt vaan mutta kun miettii kuinka sairas paikka tää maailma nykyään on niin mun mielestä varsinkin ne nakukuvat kannattaisi jättää laittamatta. Kyllä mä itsekin joskus laitan Facebookiin mun pojasta kuvan mutta harkitsen erittäin tarkkaan mitä siinä näkyy. Edes meidän asuinpaikkaa ei voi päätellä kuvien taustoista tai mun päivityksistä.
Kuvien lisäksi toinen juttu on se että kun parisuhteessa tulee riitaa niin siellä ollaan sit tunnin päästä "sinkku" ja seuraavana päivänä kun riita on sovittu niin "parisuhteessa" jälleen. Myöskin päivitykset näistä aiheista on mun mielestä turhia jos kaverilistalla on muitakin kun ne parhaat ystävät. Myöskään lapsen kakan väristä en tykkää lukea, ja senkin siellä monet kertovat. Tai jos lapsella on ripuli niin että onko se kohta sitten itselläkin? Ja oivoi niitä pilkun jälkeen taksijonossa otettuja kuvia jotka siellä ovat kaikkien nähtävillä! Myönnän, itsekin olen joskus lisännyt sinne niitä ja sitten seuraavana päivänä poistellut ja toivonut ettei kukaan nähnyt. Bilekuvat on asia erikseen, mutta rajansa kaikella. Ja jos nyt oikein mietitään niin kuinka moni meistä sitten törmätessään vanhaan tuttuun kaupassa kertoisi lapsellaan olevasta ripulista tai avoimesti paljastaisi että kotona on puolison kanssa meneillään Kolmas maailmansota..ei kovin moni. :)
Ja sitten jos ajatellaan että kuinka paljon aikaa kyseiset sivustot vie aikaa monen ihmisen elämästä. Aikaa jolloin voisi käydä lenkillä, tavata niitä ystäviä joiden päivityksiä sieltä netistä selailee, tehdä töitä tai kouluhommia.. Mulla ainakin on ongelma sen kanssa että jos mä avaan koneen ja kirjaudun Facebookiin niin en mä sieltä ihan heti pois pääse. Vaikka mä tietäisin että mun piti tulla koneelle ainoastaan koulutehtävien takia niin helposti vierähtää tunti tai pari ennen kuin pääsen niihin käsiksi ja silloinkin se naamakirja saattaa jäädä auki taustalle.
Onko se nyt sitten hyvä vai huono asia että me voidaan koska tahansa mennä nettiin ja juoruta kavereiden kanssa tai stalkkailla sen uuden ihanan poika- /tyttöystävän exän kuvia ja onko se nyt sitten ruma vai onko se mua nätimpi (ja kyllä, mä tiedän että tekin teette niin vaikka muuta väittäisitte) tai ihan vaan selailla muiden kuulumisia ja viettää aikaa siellä? Itse olen melko varma että jos mulla ei olis niin paljon sukulaisia ja ystäviä eripuolilla Suomea joiden kanssa yhteydenpitoa helpottaa huomattavasti Facebook niin mä poistaisin itseni sieltä (helppohan se on nyt sanoa). Mutta Twitteriin ja Instagramiin mua ei saa.
Mutta aloin miettiä että miten Facebook, Instagram, Twitter ja muut sivut sitten vaikuttaa meidän elämään. Itse olen ainoastaan Facebookissa ja sielläkin käyn useimmiten puhelimella lukemassa kavereiden kuulumisia ja pidän yhteyttä niihin ystäviin ja sukulaisiin joita en niin usein näe. Siinä mielessä se on oikein kätevä paikka. Mutta mitä siellä sitten pitäisi jakaa kaikkien kanssa ja mikä pitäisi jättää kertomatta?
Kaikki varmasti tietää että kun kerran laitat kuvan nettiin niin et välttämättä koskaan saa sitä sieltä pois. Tästä huolimatta jotkut saattaa lisätä päivittäin kymmenen kuvaa lapsistaan ja anteeksi nyt vaan mutta kun miettii kuinka sairas paikka tää maailma nykyään on niin mun mielestä varsinkin ne nakukuvat kannattaisi jättää laittamatta. Kyllä mä itsekin joskus laitan Facebookiin mun pojasta kuvan mutta harkitsen erittäin tarkkaan mitä siinä näkyy. Edes meidän asuinpaikkaa ei voi päätellä kuvien taustoista tai mun päivityksistä.
Kuvien lisäksi toinen juttu on se että kun parisuhteessa tulee riitaa niin siellä ollaan sit tunnin päästä "sinkku" ja seuraavana päivänä kun riita on sovittu niin "parisuhteessa" jälleen. Myöskin päivitykset näistä aiheista on mun mielestä turhia jos kaverilistalla on muitakin kun ne parhaat ystävät. Myöskään lapsen kakan väristä en tykkää lukea, ja senkin siellä monet kertovat. Tai jos lapsella on ripuli niin että onko se kohta sitten itselläkin? Ja oivoi niitä pilkun jälkeen taksijonossa otettuja kuvia jotka siellä ovat kaikkien nähtävillä! Myönnän, itsekin olen joskus lisännyt sinne niitä ja sitten seuraavana päivänä poistellut ja toivonut ettei kukaan nähnyt. Bilekuvat on asia erikseen, mutta rajansa kaikella. Ja jos nyt oikein mietitään niin kuinka moni meistä sitten törmätessään vanhaan tuttuun kaupassa kertoisi lapsellaan olevasta ripulista tai avoimesti paljastaisi että kotona on puolison kanssa meneillään Kolmas maailmansota..ei kovin moni. :)
Ja sitten jos ajatellaan että kuinka paljon aikaa kyseiset sivustot vie aikaa monen ihmisen elämästä. Aikaa jolloin voisi käydä lenkillä, tavata niitä ystäviä joiden päivityksiä sieltä netistä selailee, tehdä töitä tai kouluhommia.. Mulla ainakin on ongelma sen kanssa että jos mä avaan koneen ja kirjaudun Facebookiin niin en mä sieltä ihan heti pois pääse. Vaikka mä tietäisin että mun piti tulla koneelle ainoastaan koulutehtävien takia niin helposti vierähtää tunti tai pari ennen kuin pääsen niihin käsiksi ja silloinkin se naamakirja saattaa jäädä auki taustalle.
Onko se nyt sitten hyvä vai huono asia että me voidaan koska tahansa mennä nettiin ja juoruta kavereiden kanssa tai stalkkailla sen uuden ihanan poika- /tyttöystävän exän kuvia ja onko se nyt sitten ruma vai onko se mua nätimpi (ja kyllä, mä tiedän että tekin teette niin vaikka muuta väittäisitte) tai ihan vaan selailla muiden kuulumisia ja viettää aikaa siellä? Itse olen melko varma että jos mulla ei olis niin paljon sukulaisia ja ystäviä eripuolilla Suomea joiden kanssa yhteydenpitoa helpottaa huomattavasti Facebook niin mä poistaisin itseni sieltä (helppohan se on nyt sanoa). Mutta Twitteriin ja Instagramiin mua ei saa.
Hymyilyttää :)
Voin myöntää heti alkuun että en saanut tehtyä neljää treeniä viime viikolla niin kuin olisin halunnut. Eilen kävin kyllä jumpalla samalla kun oltiin pojan kanssa ulkoilemassa. Oikeastaan se sujui ihan huomaamattani. Yhtenä päivänä treenasin myös kotona.
MUTTA mulla on todella hyvä syy siihen miksen ole ehtinyt! Sain nimittäin tiistaina tietää että meillä on edessä muutto, vihdoin. Tätä on nimittäin odotettu. Päästään pois pienestä kaksiosta jossa nyt asumme ja tilalle saatiin 71 neliöinen kolmio. Ja koska mä tulen koulusta ja töistä kotiin yleensä neljän tai jopa viiden jälkeen niin sen jälkeen käytän kyllä kaiken mahdollisen ajan pakkaamiseen ja lapsikin pyörii siinä mukana. Muistan kun vuosi sitten muutettiin nykyiseen asuntoon ja mulla oli 1,5 kuukautta aikaa pakata. No viimeisen reilun viikon aikana sitten kamalalla kiireellä heittelin kamat laatikoihin ja säkkeihin ja tästä johtuen mukaan tuli myös sellaista tavaraa minkä olisi voinut antaa pois tilaa viemästä. Nyt olenkin sitten heittänyt paljon kaikkea roskiin ja käyttökelpoiset rojut annan eteenpäin. Mutta kyllä täytyy sanoa että toi pakkaaminen käy treenistä. Kun esimerkiks pakkasin vaatehuoneen ylähyllyltä lakanoita ja pyyhkeitä niin hiki tuli kun porrasjakkaralla aina muutaman kerrallaan hain ja viikkasin ja taas kiipesin. Ja täydet säkit ei myöskään ihan kevyitä ole, niitä piti sitten kantaa parvekkeelle pois tieltä. Joten seuraavan kolmen viikon aikana en aseta itselleni mitään tavotteita viikon treenien suhteen. Muuton ja lapsenhoidon lisäksi on nimittäin myös edessä työkoe ja teoriakoe vartalohoidoista sekä jalka- ja käsihoitojen näyttö eli tutkintotilaisuus. Ei tässä kyllä laiskistumaan pääse! :)
MUTTA mulla on todella hyvä syy siihen miksen ole ehtinyt! Sain nimittäin tiistaina tietää että meillä on edessä muutto, vihdoin. Tätä on nimittäin odotettu. Päästään pois pienestä kaksiosta jossa nyt asumme ja tilalle saatiin 71 neliöinen kolmio. Ja koska mä tulen koulusta ja töistä kotiin yleensä neljän tai jopa viiden jälkeen niin sen jälkeen käytän kyllä kaiken mahdollisen ajan pakkaamiseen ja lapsikin pyörii siinä mukana. Muistan kun vuosi sitten muutettiin nykyiseen asuntoon ja mulla oli 1,5 kuukautta aikaa pakata. No viimeisen reilun viikon aikana sitten kamalalla kiireellä heittelin kamat laatikoihin ja säkkeihin ja tästä johtuen mukaan tuli myös sellaista tavaraa minkä olisi voinut antaa pois tilaa viemästä. Nyt olenkin sitten heittänyt paljon kaikkea roskiin ja käyttökelpoiset rojut annan eteenpäin. Mutta kyllä täytyy sanoa että toi pakkaaminen käy treenistä. Kun esimerkiks pakkasin vaatehuoneen ylähyllyltä lakanoita ja pyyhkeitä niin hiki tuli kun porrasjakkaralla aina muutaman kerrallaan hain ja viikkasin ja taas kiipesin. Ja täydet säkit ei myöskään ihan kevyitä ole, niitä piti sitten kantaa parvekkeelle pois tieltä. Joten seuraavan kolmen viikon aikana en aseta itselleni mitään tavotteita viikon treenien suhteen. Muuton ja lapsenhoidon lisäksi on nimittäin myös edessä työkoe ja teoriakoe vartalohoidoista sekä jalka- ja käsihoitojen näyttö eli tutkintotilaisuus. Ei tässä kyllä laiskistumaan pääse! :)
tiistai 1. lokakuuta 2013
Minä ja alkoholi?
Mun suhde alkoholiin on se että mulla ei ole siihen suhdetta. Ja saan usein kuulla ihmettelyä siitä että olen tän ikänen enkä dokaa, koskaan. "Oletko sä joku absolutisti?!" No en oikeastaan edes ole. Kyllä mä voisin juoda mutta kun mun ei tee vaan mieli.
Viimeksi join toukokuussa 2012. Silloin taisin vetää pienen putken keskiviikosta sunnuntaihin.. Ihan vaan siks kun ei ollu muutakaan tekemistä. Poika oli hoidossa ja parisuhde tauolla. Eli 1v ja 4kk olen ollut juomatta, pisaraakaan. Mulla ei oo mitään tarvetta esimerkiks siiderille saunan jälkeen tai viinilasilliselle rentoutuakseni. Mieluummin otan palan suklaata kuin lasillisen punaviiniä (vai onko se punaviinTÄ...?). Ennen tuota muutaman päivän putkea olin myös yli vuoden juomatta.
Mutta on mullekin maistunut. Ihan riittävästi olen jo nuorempana ehtinyt juomaan. 17-18-vuotiaana olin baarissa monta kertaa viikossa vaikka olis ollu aamulla koulua. Samoin neljä vuotta sitten, ennen kuin tapasin mun nykyisen kihlattuni.
En sano ettenkö vois vielä elämäni aikana juoda paljonkin. Tästä syystä en pidä itseäni absolutistina. Mulla ei myöskään oo mitään syytä tähän juomattomuuteen.
Aikasemmin kävin baarissa joka viikonloppu tanssimassa, selvinpäin. Mua ei myöskään häiritse jos joku mun seurassa juo. Ite en vaan saa siitä mitään.
Mutta onhan se mukavampaa herätä sunnuntaiaamuna hyvällä mielellä ja pirteänä kuin kammottavaan krapulaan. Tosin nyt kun aloin miettiä niin vaikka ihan reilusti on tullut otettua niin tasan kaks darraa oon ehtiny vasta kärsiä. Ne sitten tietty sitäkin pahempia...toinen kesti esimerkiks kolme päivää ja mun hyvällä onnella kolmantena päivänä oli broidin synttärit Turussa ja piti jatkaa dokaamista.
Itseasiassa just muutama viikko sitten katselin vanhalta koneelta kuvia joita oli otettu dokausreissuilla. Ja voin kyllä sanoo et sen jälkeen ei tosiaan tehny mieli olla kännissä! :D
Voi olla että tähän vaikuttaa sekin että nyt viimeisen vuoden aikana myös mun mies on vähentänyt juomistaan selvästi. Ei aikasemminkaan juonu kun kerran tai korkeintaan pari kuukaudessa mutta nyt saattaa mennä pari kuukautta kokonaan juomatta, talvella pidempäänkin. Ja niin vanhalta kun tää saakin mut tuntemaan itseni niin me vietetään viikonloppuillat useimmiten sängyssä leffoja katsellen ja aamut treenaamassa.. Eikä oo valittamista! :)
Viimeksi join toukokuussa 2012. Silloin taisin vetää pienen putken keskiviikosta sunnuntaihin.. Ihan vaan siks kun ei ollu muutakaan tekemistä. Poika oli hoidossa ja parisuhde tauolla. Eli 1v ja 4kk olen ollut juomatta, pisaraakaan. Mulla ei oo mitään tarvetta esimerkiks siiderille saunan jälkeen tai viinilasilliselle rentoutuakseni. Mieluummin otan palan suklaata kuin lasillisen punaviiniä (vai onko se punaviinTÄ...?). Ennen tuota muutaman päivän putkea olin myös yli vuoden juomatta.
Mutta on mullekin maistunut. Ihan riittävästi olen jo nuorempana ehtinyt juomaan. 17-18-vuotiaana olin baarissa monta kertaa viikossa vaikka olis ollu aamulla koulua. Samoin neljä vuotta sitten, ennen kuin tapasin mun nykyisen kihlattuni.
En sano ettenkö vois vielä elämäni aikana juoda paljonkin. Tästä syystä en pidä itseäni absolutistina. Mulla ei myöskään oo mitään syytä tähän juomattomuuteen.
Aikasemmin kävin baarissa joka viikonloppu tanssimassa, selvinpäin. Mua ei myöskään häiritse jos joku mun seurassa juo. Ite en vaan saa siitä mitään.
Mutta onhan se mukavampaa herätä sunnuntaiaamuna hyvällä mielellä ja pirteänä kuin kammottavaan krapulaan. Tosin nyt kun aloin miettiä niin vaikka ihan reilusti on tullut otettua niin tasan kaks darraa oon ehtiny vasta kärsiä. Ne sitten tietty sitäkin pahempia...toinen kesti esimerkiks kolme päivää ja mun hyvällä onnella kolmantena päivänä oli broidin synttärit Turussa ja piti jatkaa dokaamista.
Itseasiassa just muutama viikko sitten katselin vanhalta koneelta kuvia joita oli otettu dokausreissuilla. Ja voin kyllä sanoo et sen jälkeen ei tosiaan tehny mieli olla kännissä! :D
Voi olla että tähän vaikuttaa sekin että nyt viimeisen vuoden aikana myös mun mies on vähentänyt juomistaan selvästi. Ei aikasemminkaan juonu kun kerran tai korkeintaan pari kuukaudessa mutta nyt saattaa mennä pari kuukautta kokonaan juomatta, talvella pidempäänkin. Ja niin vanhalta kun tää saakin mut tuntemaan itseni niin me vietetään viikonloppuillat useimmiten sängyssä leffoja katsellen ja aamut treenaamassa.. Eikä oo valittamista! :)
maanantai 30. syyskuuta 2013
Maanantai.
Ennen en oikeen ymmärtänyt kun jengi aina puhu et maanantait on jotenkin raskaita. Nyt kun oon maanantaisin töissä ja viikonloput vapaalla ni mä tajuan mitä ne meinas... Oon ihan poikki aina viikonlopun jäljiltä kun ei oo ollu PAKKO tehdä mitään. Mutta tänäkin viikonloppuna oli jumppaajumppaajumppaa.. Perjantaina oltiin ulkona jumpalla heti aamusta. Keskityin olkapäihin ja hartioihin.
Lauantaina lepopäivä koska meillä oli sovittua menoa mun miehen kanssa kahdestaan. Laatuaikaa. :)
Sunnuntaina taas ulkona ja sillä kertaa treenasin jalkoja. Yhdenjalan kyykkyjä, pohkeita painoilla ja lopuksi niitä samoja leuanvetoja kun aina ja vatsoja.
Myös viime keskiviikkona oli treenipäivä ja sillon tein kotona kyykkyjä poika reppuselässä 6x10, punnerruksia 6x10, vatsoja 10x10, vinoja vatsoja saman verran ja selkiä 10x10. Kotona treenatessa huomaan että en pidä taukoja välillä melkein ollenkaan. Koko jumppaan saattaa toisinaan mennä vaan 30-40min. Mutta niinhän sitä sanotaan että nopeatempoinen treeni on ihan yhtä tehokasta. Riippuu tietysti mitä tekee ja kuinka paljon.
Tällä viikolla yritän ehtiä tekemään neljä treeniä. Ärsyttää kun ei oo kiinni siitä etteikö huvittais tai etten jaksais vaan ei yksinkertasesti ole sitä aikaa! Mulla olis tässä nyt viikko aikaa tehdä kaikki tän jakson etätehtävätkin koulua varten enkä ole edes alottanut.. Ehkä nää asiat tästä taas järjestyy. Syksy on aina sekavaa aikaa kun kesän jäljiltä ei meinaa millään päästä takas kiinni normaaliin arkeen ja rytmiin. Liian vähän tunteja vuorokaudessa!!! :)
Lauantaina lepopäivä koska meillä oli sovittua menoa mun miehen kanssa kahdestaan. Laatuaikaa. :)
Sunnuntaina taas ulkona ja sillä kertaa treenasin jalkoja. Yhdenjalan kyykkyjä, pohkeita painoilla ja lopuksi niitä samoja leuanvetoja kun aina ja vatsoja.
Myös viime keskiviikkona oli treenipäivä ja sillon tein kotona kyykkyjä poika reppuselässä 6x10, punnerruksia 6x10, vatsoja 10x10, vinoja vatsoja saman verran ja selkiä 10x10. Kotona treenatessa huomaan että en pidä taukoja välillä melkein ollenkaan. Koko jumppaan saattaa toisinaan mennä vaan 30-40min. Mutta niinhän sitä sanotaan että nopeatempoinen treeni on ihan yhtä tehokasta. Riippuu tietysti mitä tekee ja kuinka paljon.
Tällä viikolla yritän ehtiä tekemään neljä treeniä. Ärsyttää kun ei oo kiinni siitä etteikö huvittais tai etten jaksais vaan ei yksinkertasesti ole sitä aikaa! Mulla olis tässä nyt viikko aikaa tehdä kaikki tän jakson etätehtävätkin koulua varten enkä ole edes alottanut.. Ehkä nää asiat tästä taas järjestyy. Syksy on aina sekavaa aikaa kun kesän jäljiltä ei meinaa millään päästä takas kiinni normaaliin arkeen ja rytmiin. Liian vähän tunteja vuorokaudessa!!! :)
tiistai 24. syyskuuta 2013
Eka kerta salilla..
Viime viikolla pääsin vihdoin jatkamaan treenaamista ihan kunnolla. Tietysti kuukauden sairastelu ja tää edelleen jatkuva pieni ärsyttävä yskä vähän rajotti tekemistä.
Torstaina oltiin ulkona jumppaamassa. Pukkityöntöjä jaksoin tehdä saman verran kuin ennenkin, samoin alavatsoja, mutta leukoja sain aina vain yhden. Siihen olin hiukan pettynyt. Mutta siitä voikin sit nousta taas vaan ylöspäin.
Perjantaina oltiin salilla (ei kuntosalilla vaan kamppailulajisalilla). Pojilla oli sparritreenit niin pääsin samalla sinne tekemään oman treenin. Siis hakkasin säkkiä yhteensä 20 min. alkulämmittelyksi ja sen jälkeen tein 8x10 kyykkyä 16kg kahvakuulan kanssa. (Tunnen sen reisissä edelleen..) Hyvä kun pääsin salin portaat alas treenin jälkeen. Tein myös muita liikkeitä kahvakuulalla. Tunti ja 10min. jumppa siis perjantaina.
Lauantaina väsytti ja oli harmaa sää sekä ehkä vähän liian lyhyet yöunet takana joten siitä tuli lepopäivä vaikkei näin ollut alunperin tarkotus. Jälkeenpäin ajatellen se tais olla hyvä vaihtoehto.
Sunnuntaiaamuna sitten pirteänä (ainakin melkein) hereillä 8.30 ja kymmeneltä oltiin jo kuntosalilla. Ja siis mähän en ole aikasemmin salilla käynyt joten tää oli ihan uus juttu mutta TYKKÄSIN! Mulla oli reidet vielä sen verran jumissa että keskityin yläkroppaan.
Kyllä tää tästä taas lähtee, pitää vaan järjestää aikaa jos oikeasti haluaa saavuttaa tavotteensa. Tällä viikolla toivottavasti ehtisin ainakin kolme tai neljä jumppaa. Täytyy taas alottaa hiukan rauhallisesti ettei oo kaikki paikat hajalla heti.
Torstaina oltiin ulkona jumppaamassa. Pukkityöntöjä jaksoin tehdä saman verran kuin ennenkin, samoin alavatsoja, mutta leukoja sain aina vain yhden. Siihen olin hiukan pettynyt. Mutta siitä voikin sit nousta taas vaan ylöspäin.
Perjantaina oltiin salilla (ei kuntosalilla vaan kamppailulajisalilla). Pojilla oli sparritreenit niin pääsin samalla sinne tekemään oman treenin. Siis hakkasin säkkiä yhteensä 20 min. alkulämmittelyksi ja sen jälkeen tein 8x10 kyykkyä 16kg kahvakuulan kanssa. (Tunnen sen reisissä edelleen..) Hyvä kun pääsin salin portaat alas treenin jälkeen. Tein myös muita liikkeitä kahvakuulalla. Tunti ja 10min. jumppa siis perjantaina.
Lauantaina väsytti ja oli harmaa sää sekä ehkä vähän liian lyhyet yöunet takana joten siitä tuli lepopäivä vaikkei näin ollut alunperin tarkotus. Jälkeenpäin ajatellen se tais olla hyvä vaihtoehto.
Sunnuntaiaamuna sitten pirteänä (ainakin melkein) hereillä 8.30 ja kymmeneltä oltiin jo kuntosalilla. Ja siis mähän en ole aikasemmin salilla käynyt joten tää oli ihan uus juttu mutta TYKKÄSIN! Mulla oli reidet vielä sen verran jumissa että keskityin yläkroppaan.
Kyllä tää tästä taas lähtee, pitää vaan järjestää aikaa jos oikeasti haluaa saavuttaa tavotteensa. Tällä viikolla toivottavasti ehtisin ainakin kolme tai neljä jumppaa. Täytyy taas alottaa hiukan rauhallisesti ettei oo kaikki paikat hajalla heti.
tiistai 17. syyskuuta 2013
Mitä kuuluu?
Heräsin sitten eilen aamulla selkä niin kipeänä että hyvä kun ei ollu kyyneleet silmissä koko päivän.. Tänään on jo toiselta puolelta vähän helpottanut (kiitos Tiikeribalsamin jota siihen eilen levitettiin) mutta edelleen istuminen on tuskaa. Ja kaikista typerintä tässä on se että koko kipu ja jumiutuminen johtuu luultavasti siitä että koska lauantaina oltiin pitkästä aikaa ulkona niin sunnuntaina sitten maattiin sängyssä koko päivä, siis ihan oikeasti KOKO PÄIVÄ!
Viime viikolla pääsin vihdoin jatkamaan treenaamista mutta koska koulu, työharjoittelu ja lapsenhoito vie ison osan mun ajasta niin ehdin tekemään ainoastaan kaksi jumppaa ja nekin kotona. Tällä viikolla olis suunnitelmissa sitten neljä kertaa, toivon mukaan aikataulu antaa sen verran periksi. Tulevana viikonloppuna ehdin pitkästä aikaa ulkojumpalle ja ehkä myös salille hakkaamaan säkkiä. Mulla on edelleen pieni yskä joten se vähän rajottaa vielä.
Tänään olis tiedossa pitkä päivä töissä ja huomenna koulua. Sit on nää pakolliset hommat tältä viikolta hoidettu. Torstaina mennään luokan kanssa Heurekaan katsomaan ilmeisesti aitoja ihmiskehoja..kuulostaa pahalta..
Mun on jo pidemmän aikaa ollu tarkotus alkaa lisäämään myös kuvia tänne mutta vieläkään en ole saanu aikaseksi, yritän hoitaa senkin mahdollisimman pian.
Viime viikolla pääsin vihdoin jatkamaan treenaamista mutta koska koulu, työharjoittelu ja lapsenhoito vie ison osan mun ajasta niin ehdin tekemään ainoastaan kaksi jumppaa ja nekin kotona. Tällä viikolla olis suunnitelmissa sitten neljä kertaa, toivon mukaan aikataulu antaa sen verran periksi. Tulevana viikonloppuna ehdin pitkästä aikaa ulkojumpalle ja ehkä myös salille hakkaamaan säkkiä. Mulla on edelleen pieni yskä joten se vähän rajottaa vielä.
Tänään olis tiedossa pitkä päivä töissä ja huomenna koulua. Sit on nää pakolliset hommat tältä viikolta hoidettu. Torstaina mennään luokan kanssa Heurekaan katsomaan ilmeisesti aitoja ihmiskehoja..kuulostaa pahalta..
Mun on jo pidemmän aikaa ollu tarkotus alkaa lisäämään myös kuvia tänne mutta vieläkään en ole saanu aikaseksi, yritän hoitaa senkin mahdollisimman pian.
maanantai 9. syyskuuta 2013
Turhautuminen...
Yli kaksi viikkoa olen nyt ollut flunssassa enkä ole päässyt treenaamaan. Joten sen sijaan olen lukenut paljon blogeja ja lehtiä aiheesta. Sen lisäksi että siitä saa todella paljon motivaatiota niin se myös turhauttaa kun tietää ettei pääse itse tekemään mitään.. Vielä vuosi sitten en olis todellakaan uskonut että joskus sanon noin.
Vaikka musta tuntuu että olen nyt jo aivan poikki joka ilta kun olen menossa koko päivän ja vasta yhdeksän aikaan pääsen sänkyyn rauhoittumaan ja tuijottamaan jotain turhia tosi-tv-ohjelmia niin silti aion tästä tervehdyttyäni aloittaa vielä kovemman treenaamisen kuin kesällä. Olen etsinyt lehdistä tai netistä kuvat jokaisesta ruumiinosasta sellaisena kuin ne haluaisin että tiedän mikä on tavoitteeni. En aio lähteä mihinkään kisoihin tai muutakaan vaan teen tämän ainoastaan itseni ja oman hyvinvointini takia.
Olen vielä aamuisin aika tukossa ja yskin kyllä pitkin päivää mutta ylihuomenna olisi tarkoitus jatkaa. Aamulla kahdeksan aikaan ulos jumpalle ja siitä se taas lähtee. Pidetään peukut pystyssä että olisin silloin täysin terve!
Vaikka musta tuntuu että olen nyt jo aivan poikki joka ilta kun olen menossa koko päivän ja vasta yhdeksän aikaan pääsen sänkyyn rauhoittumaan ja tuijottamaan jotain turhia tosi-tv-ohjelmia niin silti aion tästä tervehdyttyäni aloittaa vielä kovemman treenaamisen kuin kesällä. Olen etsinyt lehdistä tai netistä kuvat jokaisesta ruumiinosasta sellaisena kuin ne haluaisin että tiedän mikä on tavoitteeni. En aio lähteä mihinkään kisoihin tai muutakaan vaan teen tämän ainoastaan itseni ja oman hyvinvointini takia.
Olen vielä aamuisin aika tukossa ja yskin kyllä pitkin päivää mutta ylihuomenna olisi tarkoitus jatkaa. Aamulla kahdeksan aikaan ulos jumpalle ja siitä se taas lähtee. Pidetään peukut pystyssä että olisin silloin täysin terve!
tiistai 3. syyskuuta 2013
Kuivaharjaus
Kirjottelin aikaisemmin että ollaan koulussa opiskeltu nyt vartalohoitoja. Kuivaharjaus kuuluu normaaliin vartalohoitoon jos ei sen sijaan tehdä kuorintaa.
Ja koska me harjoitellaan hoitoja toisillemme, voin sanoa omasta kokemuksesta nyt että kuivaharjaus oikeasti toimii ja kannattaa. Jo ensimmäisen kerran jälkeen iho oli uskomattoman pehmeä ja sileä.
Ja tässä syitä miksi suosittelen sitä kaikille:
- parantaa verenkiertoa
- poistaa kuona-aineita
- elvyttää ihoa
- poistaa kuolleen ihosolukon
- ihosta tulee sileämpi ja pehmeämpi
- iho kirkastuu ja ihon väri tasoittuu
- tasapainottaa talin eritystä
- ehkäisee selluliitin syntymistä
Koulussa kuivaharjaus tapahtuu karheilla kintailla mutta siihen tarkoitettuja harjoja saa ostaa kaupasta tai tilata netistä kuka tahansa. Ja aikaa se ei kiireessä vaadi kuin 5-10 minuuttia.
Ja koska me harjoitellaan hoitoja toisillemme, voin sanoa omasta kokemuksesta nyt että kuivaharjaus oikeasti toimii ja kannattaa. Jo ensimmäisen kerran jälkeen iho oli uskomattoman pehmeä ja sileä.
Ja tässä syitä miksi suosittelen sitä kaikille:
- parantaa verenkiertoa
- poistaa kuona-aineita
- elvyttää ihoa
- poistaa kuolleen ihosolukon
- ihosta tulee sileämpi ja pehmeämpi
- iho kirkastuu ja ihon väri tasoittuu
- tasapainottaa talin eritystä
- ehkäisee selluliitin syntymistä
Koulussa kuivaharjaus tapahtuu karheilla kintailla mutta siihen tarkoitettuja harjoja saa ostaa kaupasta tai tilata netistä kuka tahansa. Ja aikaa se ei kiireessä vaadi kuin 5-10 minuuttia.
Eagles
Viime viikolla tuli Yle Teemalta dokumentti 70-luvun suositusta bändistä Eaglesista. Tällä viikolla tuli vielä toinen osa. Täytyy sanoa että mä yllätyin! En kuuntele tollasta musaa yleensä ollenkaan mut ton dokumentin jälkeen toivoin vaan et olisin eläny 70-luvulla ja nytkin fiilistelen täällä Hotel Californiaa. Se onkin varmaan Eaglesin tunnetuimpia biisejä. Sen mäkin oon kuullu aikasemmin.
Ja siinä on aina sellanen jännä tunne kun kuuntelee noita vanhoja bändejä että onkohan oma äiti tai isä tai mummo tai muu kuunnellu samaa sillon nuorena. Mun oma vanhemmat on nimenomaan 70-luvulla elänyt omaa nuoruuttaan.
Ja tosta dokumentista teki todella mielenkiintosen myös se että bändin jäseniä oli haastateltu nyt vanhempana uudestaan ja pari kertokin sitten ihan suoraan huumeista ja sekoilusta sillon nuorena kun Eagles oli pinnalla.
Kyllä mä vaan oon sitä mieltä että sekoilusta huolimatta 70-luvulla oli moni asia paremmin kun nyt 2013.
Tää musiikki vaan jotenkin toimi mulle, hyvä kun en itkeny kun näytettiin pätkiä vanhoilta keikoilta ja ne kitarasoolot lopussa ja huhhuh kyllä vaan oli kova!
Niille joita kiinnostaa niin varmaankin YLE Areenasta löytyy nuo molemmat osat dokumentista.
Ja siinä on aina sellanen jännä tunne kun kuuntelee noita vanhoja bändejä että onkohan oma äiti tai isä tai mummo tai muu kuunnellu samaa sillon nuorena. Mun oma vanhemmat on nimenomaan 70-luvulla elänyt omaa nuoruuttaan.
Ja tosta dokumentista teki todella mielenkiintosen myös se että bändin jäseniä oli haastateltu nyt vanhempana uudestaan ja pari kertokin sitten ihan suoraan huumeista ja sekoilusta sillon nuorena kun Eagles oli pinnalla.
Kyllä mä vaan oon sitä mieltä että sekoilusta huolimatta 70-luvulla oli moni asia paremmin kun nyt 2013.
Tää musiikki vaan jotenkin toimi mulle, hyvä kun en itkeny kun näytettiin pätkiä vanhoilta keikoilta ja ne kitarasoolot lopussa ja huhhuh kyllä vaan oli kova!
Niille joita kiinnostaa niin varmaankin YLE Areenasta löytyy nuo molemmat osat dokumentista.
Syysaamu
Mä en tiedä mistä tää johtuu mutta olen aivan poikki, kokoajan. En tajunnut että lomalta arkeen palaaminen olis ihan näin raskasta. Varsinkin kun lomallakaan ei tullut maattua ja laiskoteltua kuin hyvin pieni osa ajasta.
Kohta kolme viikkoa kouluakin takana ja tuntuu että kaipaisin jo seuraavaa lomaa. Ja kun sitä koulua on KAKSI PÄIVÄÄ viikossa...
Eilen huomasin kuinka tää väsymys ja se etten flunssan takia ole treenannut vaikuttaa kuntoon ja jaksamiseen. Oltiin kuvaamassa treenivideota (josta kerron lisää myöhemmin) ja mun piti tehdä leukoja. No sain parhaimmillaan kaksi. Voin myöntää että olin todella pettynyt vaikka vähän epäilinkin että niin käy. Mutta se toisaalta motivoi taas treenaamaan kunhan tästä tervehdyn. Yleensä en välitä jos on vähän nuha tai yskä mutta ensinnäkin tää alkaa muutenkin käymään kunnon päälle jo aika pahasti ja koska haluan myös tulla terveeksi mahdollisimman nopeasti niin mieluummin otan rauhallisesti ettei tule mitään pahempaa. Mun mies myös käski mun olla treenaamatta ettei sydän rasitu. Mä en ole niin asiantuntija että tietäisin mitä se sillä tarkotti mutta kuuntelen neuvoa.
Ennen kun tulin kipeäksi niin keksin uuden tavan tehdä kyykkyjä kotona. Enää ei riittänyt että teen ilman painoa. Ensin tein painoliivillä joka painoi n. 10 kg. Sitä meillä ei enää ole joten painona toimi sitten mun 5-vuotias poikani, n. 22 kg. Poika reppuselkään ja 10 kyykkyä, pieni tauko ja uudestaan. Ja voin luvata että TOIMII.
Kohta kolme viikkoa kouluakin takana ja tuntuu että kaipaisin jo seuraavaa lomaa. Ja kun sitä koulua on KAKSI PÄIVÄÄ viikossa...
Eilen huomasin kuinka tää väsymys ja se etten flunssan takia ole treenannut vaikuttaa kuntoon ja jaksamiseen. Oltiin kuvaamassa treenivideota (josta kerron lisää myöhemmin) ja mun piti tehdä leukoja. No sain parhaimmillaan kaksi. Voin myöntää että olin todella pettynyt vaikka vähän epäilinkin että niin käy. Mutta se toisaalta motivoi taas treenaamaan kunhan tästä tervehdyn. Yleensä en välitä jos on vähän nuha tai yskä mutta ensinnäkin tää alkaa muutenkin käymään kunnon päälle jo aika pahasti ja koska haluan myös tulla terveeksi mahdollisimman nopeasti niin mieluummin otan rauhallisesti ettei tule mitään pahempaa. Mun mies myös käski mun olla treenaamatta ettei sydän rasitu. Mä en ole niin asiantuntija että tietäisin mitä se sillä tarkotti mutta kuuntelen neuvoa.
Ennen kun tulin kipeäksi niin keksin uuden tavan tehdä kyykkyjä kotona. Enää ei riittänyt että teen ilman painoa. Ensin tein painoliivillä joka painoi n. 10 kg. Sitä meillä ei enää ole joten painona toimi sitten mun 5-vuotias poikani, n. 22 kg. Poika reppuselkään ja 10 kyykkyä, pieni tauko ja uudestaan. Ja voin luvata että TOIMII.
maanantai 2. syyskuuta 2013
I'm back!
Tulipahan pidettyä lomaa netistäkin! Koulu alkoi jo kaksi viikkoa sitten mutta nyt vasta alan tajuamaan että jatkuu arki ja kesä on ohi. Syksyn kunniaksi sain heti hankittua jostain nuhan enkä ole siis pystynyt treenaamaan viikkoon. Sen huomaa jo olotilassakin. Mutta ehkä tää tästä pikkuhiljaa.
Koulussa meillä alkoi mielenkiintoinen jakso, nimittäin vartalohoidot. Puhdistus, kuivaharjaus ja koko vartalon hieronta ollut siis aiheena. Eikä voi edes valittaa koulunkäynnistä kun ilmaiseksi saa nämä hoidot itselleenkin.
Mutta ehkä mä palaan asiaan kun tää mun pää-parkakin tulee kesälomalta ja saan itseäni taas niskasta kiinni että olis jotain kerrottavaakin.. :)
Koulussa meillä alkoi mielenkiintoinen jakso, nimittäin vartalohoidot. Puhdistus, kuivaharjaus ja koko vartalon hieronta ollut siis aiheena. Eikä voi edes valittaa koulunkäynnistä kun ilmaiseksi saa nämä hoidot itselleenkin.
Mutta ehkä mä palaan asiaan kun tää mun pää-parkakin tulee kesälomalta ja saan itseäni taas niskasta kiinni että olis jotain kerrottavaakin.. :)
tiistai 6. elokuuta 2013
Hellettä
Mä olen aina ajatellut rakastavani kuumuutta mutta nyt alkaa kyllä riittää.. On niin kuuma etten jaksais tehdä mitään ja silti kuitenkin ihan levoton olo. Mutta mä osasin onneks ennustaa tän ja kävin tekemässä aamulla jo ulkona treenin ja illalla kun vähän viilenee niin saan kotona tehtyä toisen. Meille paistaa aurinko suunnilleen yhdestä asti iltapäivän ja vasta kuuden aikaan ollaan varjossa joten vielä joudun jonkun aikaa odottelemaan.
Mutta aamulla sain tosiaan kerrankin itteni liikkeelle ja olinkin jo kymmenen aikaan alottelemassa. Vedin leukoja, nostelin pukkeja ja tein selkiä sekä aina välissä kymmenen vatsaa.
Aamupäivällä kävin myös (ihan vähän vaan) shoppailemassa.
Nyt yritän epätoivosesti jaksaa tuota kuumuuden takia myöskin hyvin levotonta 5-vuotiasta joka hyppii sängyn, sohvan ja lattian väliä Turtles-naamari naamallaan.
Mutta aamulla sain tosiaan kerrankin itteni liikkeelle ja olinkin jo kymmenen aikaan alottelemassa. Vedin leukoja, nostelin pukkeja ja tein selkiä sekä aina välissä kymmenen vatsaa.
Aamupäivällä kävin myös (ihan vähän vaan) shoppailemassa.
Nyt yritän epätoivosesti jaksaa tuota kuumuuden takia myöskin hyvin levotonta 5-vuotiasta joka hyppii sängyn, sohvan ja lattian väliä Turtles-naamari naamallaan.
maanantai 5. elokuuta 2013
Tästä se taas lähtee!
Kävin ostamassa taas vähän terveellisempää ruokaa että pääsis tohon normaaliin rytmiin. Kaupasta mukaan tarttui siis tomaatteja, kurkkua, ruisleipää, raejuustoa, vesimelonia, rasvatonta laktoositonta maitoa ja maustamatonta (rasvatonta) jogurttia sekä banaaneja. Niillä aion elää ainakin seuraavat neljä päivää. Pojalle tein äsken makaroonilaatikkoa ja ihanasta tuoksusta huolimatta jätän syömättä. On niin raskas olo kaikista herkuista vieläkin.
Sen lisäksi kävin hakemassa hiusväriä. Juurikasvu pitää värjätä piiloon ja tohon haalistuneen mustanruskean päälle laitan vielä kirsikkaisen mustan joka auringossa on siis aivan kirkkaan punainen. Mulla on jotenkin sellanen tapa että kun alkaa joku uusi vaihe elämässä niin yleensä hiukset vaihtaa väriä tai muotoa. Ensi viikolla alkaa koulu ja tänään alkoi päiväkoti joten oli taas sellanen aika. Ostin myös lasten osastolta parit uudet collegehousut. Käytän koulussa kuitenkin työvaatteita joten on mukavampi vetää jotkut rennot vaatteet vaan matkaksi päälle kun ajelen sinne puolisen tuntia vähintään.
Ja tänään ois edessä vielä jumppaakin.. Mitenhän tässä kuumuudessa jaksaa. Ja ei, en aio jättää sen takia väliin ;) On turvonnut ja painava olo niin jotain pakko tehdä tälle. Tiedän että en varsinaisesti lihonut ole tässä viikon aikana mitä nyt oon taukoa pitäny mutta kyllä sen vaan huomaa että ei oo enää niin hyvä olo kun aiemmin.
Sen lisäksi kävin hakemassa hiusväriä. Juurikasvu pitää värjätä piiloon ja tohon haalistuneen mustanruskean päälle laitan vielä kirsikkaisen mustan joka auringossa on siis aivan kirkkaan punainen. Mulla on jotenkin sellanen tapa että kun alkaa joku uusi vaihe elämässä niin yleensä hiukset vaihtaa väriä tai muotoa. Ensi viikolla alkaa koulu ja tänään alkoi päiväkoti joten oli taas sellanen aika. Ostin myös lasten osastolta parit uudet collegehousut. Käytän koulussa kuitenkin työvaatteita joten on mukavampi vetää jotkut rennot vaatteet vaan matkaksi päälle kun ajelen sinne puolisen tuntia vähintään.
Ja tänään ois edessä vielä jumppaakin.. Mitenhän tässä kuumuudessa jaksaa. Ja ei, en aio jättää sen takia väliin ;) On turvonnut ja painava olo niin jotain pakko tehdä tälle. Tiedän että en varsinaisesti lihonut ole tässä viikon aikana mitä nyt oon taukoa pitäny mutta kyllä sen vaan huomaa että ei oo enää niin hyvä olo kun aiemmin.
sunnuntai 4. elokuuta 2013
Lomalla vielä hetken
Enpä ole koneelle "ehtinyt" lomalla oikeastaan ollenkaan. Huomenna alkaa meillä arki kun on eka päiväkotipäivä uudessa paikassa ja mulla alkaa koulu sitten viikon päästä maanantaina.
Voin ihan rehellisesti myöntää että tällä viikolla olen ollut laiska ja syönyt paljon paskaa. Eli hampurilaisia ja suklaata on tullu vedettyä ihan reilusti ja yhtäkään treeniä en tehnyt... Mutta edellisellä viikolla tein kyllä ahkerasti vaikkei se mikään hyvä tekosyy tälle olekaan. Sen sijaan yks iso syy tähän on lomailun lisäksi se että mun päätä on särkenyt jo kuukauden verran melkein päivittäin ja sit kun siihen yhdistää ton kaiken rasvan ja sokerin määrän niin eihän sitä jaksa tehdä yhtään mitään..
Huomenna alkaa kuitenkin myös treenaamisen osalta taas arki ja ruokavalio palaa takas siihen terveelliseen. Kyllä on taas ollu paha olokin mutta silti vaan jostain syystä pakko syödä huonosti.. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, eikös se niin ollu ;)
Lomasta voisin mainita tärkeimmät eli mökillä oltiin muutama päivä, siellä tavattiin paljon mun sukulaisia ja vietettiin pojan synttäreitä. Lintsillä ja Korkeasaaressa on käyty. Okei, nyt en pysty enää pidättelemään itseäni..MENIN KIHLOIHIN. Eli kaikin puolin onnistunut loma!
Ja nyt kun tosiaan arki alkaa kaikessa muussakin niin yritän täälläkin ehtiä taas käymään enemmän. :)
Voin ihan rehellisesti myöntää että tällä viikolla olen ollut laiska ja syönyt paljon paskaa. Eli hampurilaisia ja suklaata on tullu vedettyä ihan reilusti ja yhtäkään treeniä en tehnyt... Mutta edellisellä viikolla tein kyllä ahkerasti vaikkei se mikään hyvä tekosyy tälle olekaan. Sen sijaan yks iso syy tähän on lomailun lisäksi se että mun päätä on särkenyt jo kuukauden verran melkein päivittäin ja sit kun siihen yhdistää ton kaiken rasvan ja sokerin määrän niin eihän sitä jaksa tehdä yhtään mitään..
Huomenna alkaa kuitenkin myös treenaamisen osalta taas arki ja ruokavalio palaa takas siihen terveelliseen. Kyllä on taas ollu paha olokin mutta silti vaan jostain syystä pakko syödä huonosti.. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, eikös se niin ollu ;)
Lomasta voisin mainita tärkeimmät eli mökillä oltiin muutama päivä, siellä tavattiin paljon mun sukulaisia ja vietettiin pojan synttäreitä. Lintsillä ja Korkeasaaressa on käyty. Okei, nyt en pysty enää pidättelemään itseäni..MENIN KIHLOIHIN. Eli kaikin puolin onnistunut loma!
Ja nyt kun tosiaan arki alkaa kaikessa muussakin niin yritän täälläkin ehtiä taas käymään enemmän. :)
maanantai 8. heinäkuuta 2013
LOMALLA
Lähinnä lomailusta johtuen tuli taukoa tähän blogiinkin. Mulla alkoi siis loma viime keskiviikkona. On käyty pari kertaa uimassa, oltu auringossa, käyty ravintolassa syömässä hyvin ja olen oikeastaan vaan ottanut mahdollisimman rennosti. Jaksaa sitten taas koko syksyn, talven ja kevään painaa täysillä.
Treeneistä en silti ole luistanut. Eilen oli viime viikon ainoa lepopäivä ja muina päivinä tein TODELLA kovan treenin. Tällä viikolla olis tarkotus ehtiä kaks kertaa päivässä. Viime viikon aikana mun pepussa oikein näkyi se muutos ja samoin vatsassa. Siitä tietysti sain taas paljon lisää motivaatiota. Mutta en ota stressiä tostakaan, teen kaks päivässä jos jaksan ja jos en jaksa niin sit teen seuraavana päivänä kovempaa!
Nyt olis sitten edessä yli kuukauden loma. Eikä ole mitään suurempia suunnitelmia. Aion nauttia siitä ettei tarvii laittaa aamuksi herätystä ja siitä että illalla voi valvoa.
Treeneistä en silti ole luistanut. Eilen oli viime viikon ainoa lepopäivä ja muina päivinä tein TODELLA kovan treenin. Tällä viikolla olis tarkotus ehtiä kaks kertaa päivässä. Viime viikon aikana mun pepussa oikein näkyi se muutos ja samoin vatsassa. Siitä tietysti sain taas paljon lisää motivaatiota. Mutta en ota stressiä tostakaan, teen kaks päivässä jos jaksan ja jos en jaksa niin sit teen seuraavana päivänä kovempaa!
Nyt olis sitten edessä yli kuukauden loma. Eikä ole mitään suurempia suunnitelmia. Aion nauttia siitä ettei tarvii laittaa aamuksi herätystä ja siitä että illalla voi valvoa.
maanantai 1. heinäkuuta 2013
Kohta on loma!
Niinhän siinä sitten kävi että sen verran huonolta näytti ilma lauantaina että jätettiin suosiolla Rock The Beach väliin. Toinen iso syy oli se että siellä olis ollu ehkä vähän liikaa jurrisia apinoita näin selvinpäin katseltavaksi. :) Mutta sen sijaan vietettiin iltaa ihan kahdestaan miehen kanssa. Käytiin pelaamassa minigolfia ja sen jälkeen syömässä Weeruskassa joka on nyt sit ehdottomasti meidän molempien uusi lempi ravintola. Syötiin lehtipihvit ranskalaisilla ja maustevoilla ja täytyy sanoo että oli yks parhaista pihveistä mitä on tullu syötyä. Suosittelen kaikille jotka Alppilassa päin liikkuu että käytte testaamassa paikan. Me ainakin mennään toistekin.
Toinen viikonlopun herkkulöytö oli Daim-suklaamoussekakku (löytyy ainakin S-Marketin pakasteosastolta). Niiiin hyvää!
Eilen sitten käytiin tekemässä treenit lauantaisen herkkupäivän vastapainoksi. Mä vedin leukoja, tein 4 x 10 punnerruksia, 7 x 10 vatsalihaksia sekä 5 x 15 selkälihaksia.
Ja tänään oli sitten taas paluu arkeen eli poika tuli eilen mökiltä ja mies lähti takas töihin viideksi päiväksi. Mulla alkaa loma ylihuomenna ja kahden viikon päästä me ollaankin sitten kaikki jo kesälomalla! :)
Toinen viikonlopun herkkulöytö oli Daim-suklaamoussekakku (löytyy ainakin S-Marketin pakasteosastolta). Niiiin hyvää!
Eilen sitten käytiin tekemässä treenit lauantaisen herkkupäivän vastapainoksi. Mä vedin leukoja, tein 4 x 10 punnerruksia, 7 x 10 vatsalihaksia sekä 5 x 15 selkälihaksia.
Ja tänään oli sitten taas paluu arkeen eli poika tuli eilen mökiltä ja mies lähti takas töihin viideksi päiväksi. Mulla alkaa loma ylihuomenna ja kahden viikon päästä me ollaankin sitten kaikki jo kesälomalla! :)
torstai 27. kesäkuuta 2013
Sateista ja harmaata
On toi harmaa sää kyllä niin väsyttävää et hyvä kun jaksoin töihin raahata itseni. Eilen illalla meni vähän myöhäseksi vielä nukkumaanmenokin kun tulin kotiin vasta puoli yhdentoista aikaan ja sitten päätin et on hyvä aika vähän siistiä kotia ja pestä hiukset.
Treenaamisesta olen nyt pitänyt pari päivää ihan kokonaan taukoa kun ei noiden uusien tatuointien kanssa sais kauheesti hikoilla ja tällä helteellä sitä on vaikea välttää ilman jumppaakin. Tänään olis kuitenkin tarkotus tehdä taas siinä omassa olohuoneessa pieni jumppa ettei nyt ihan laiskaks kuitenkaan tuu. Siivota täytyy myös koska meillä näyttää tällä hetkellä just siltä miltä näyttää kun mä olen YKSIN kotona muutaman päivän, ei miestä eikä lasta niin oivoi.. Yleenä olen tosi tarkka siisteydestä mutta nyt kun oon käyny kotona lähinnä vaan nukkumassa niin ei oo ollu niin justiinsa.. Eli voi olla et tänään pääsen nukkumaan vielä myöhemmin vaikka huomenna pitäis lähteä töihin aikasemmin.
Viikonloppuna EI toivottavasti sada, koska mä sain eilen ihan yllättäen kaksi lippua ROCK THE BEACH -festareille. En ite kyllä sellasta musiikkia paljon kuuntele mutta onhan se hienoa päästä näkemään esimerkiks Rammstein ihan livenä. Muita esiintyjiä näyttäis olevan ainakin Paramore, Apulanta, Haloo Helsinki! ja 30 Seconds To Mars. Ja ihmisiä siellä varmasti on ihan liikaa.
Treenaamisesta olen nyt pitänyt pari päivää ihan kokonaan taukoa kun ei noiden uusien tatuointien kanssa sais kauheesti hikoilla ja tällä helteellä sitä on vaikea välttää ilman jumppaakin. Tänään olis kuitenkin tarkotus tehdä taas siinä omassa olohuoneessa pieni jumppa ettei nyt ihan laiskaks kuitenkaan tuu. Siivota täytyy myös koska meillä näyttää tällä hetkellä just siltä miltä näyttää kun mä olen YKSIN kotona muutaman päivän, ei miestä eikä lasta niin oivoi.. Yleenä olen tosi tarkka siisteydestä mutta nyt kun oon käyny kotona lähinnä vaan nukkumassa niin ei oo ollu niin justiinsa.. Eli voi olla et tänään pääsen nukkumaan vielä myöhemmin vaikka huomenna pitäis lähteä töihin aikasemmin.
Viikonloppuna EI toivottavasti sada, koska mä sain eilen ihan yllättäen kaksi lippua ROCK THE BEACH -festareille. En ite kyllä sellasta musiikkia paljon kuuntele mutta onhan se hienoa päästä näkemään esimerkiks Rammstein ihan livenä. Muita esiintyjiä näyttäis olevan ainakin Paramore, Apulanta, Haloo Helsinki! ja 30 Seconds To Mars. Ja ihmisiä siellä varmasti on ihan liikaa.
keskiviikko 26. kesäkuuta 2013
Ylipaino vs. kuntoilu
Mä luin eilen lehdestä mielenkiintosen kirjotuksen siitä kuinka nykyään on usein hyväksyttävämpää olla hieman ylipainoinen kuin vahtia syömisiään ja urheilla paljon. Ja kun asiaa oikein aloin miettimään niin tottahan se on. Ne pullukat mielletään rennoiksi ja hauskoiksi tyypeiksi kun taas se joka juhlissa juo vaan vettä viinin sijaan ja kieltäytyy pullasta lounaalla on ilonpilaaja. Mutta onko se sit tosiaan niin?
Joskus ylipaino ja huono kunto saattavat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa jopa masennusta. Toki on olemassa tilanteita joissa masennus aiheuttaa huonon kunnon ja ylipainoa. Mutta mitäs sillon kun se on kiinni vaan viitsimisestä ja siitä ettei tajua.
Onko se siis väärin että joku haluaa huolehtia itsestään ja voida hyvin? Monesti sellasia ihmisiä pidetään pinnallisina, että tekevät kaiken vaan ulkonäön takia. Mutta niinhän se ei yleensä kuitenkaan ole. Tietysti on kiva nähdä tuloksia ja huomata mitä kovalla työllä saa aikaiseksi mutta monelle tärkeintä on kuitenkin se hyvä olo mikä tulee liikkumisesta ja kevyemmästä ruoasta.
Joskus ylipaino ja huono kunto saattavat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa jopa masennusta. Toki on olemassa tilanteita joissa masennus aiheuttaa huonon kunnon ja ylipainoa. Mutta mitäs sillon kun se on kiinni vaan viitsimisestä ja siitä ettei tajua.
Onko se siis väärin että joku haluaa huolehtia itsestään ja voida hyvin? Monesti sellasia ihmisiä pidetään pinnallisina, että tekevät kaiken vaan ulkonäön takia. Mutta niinhän se ei yleensä kuitenkaan ole. Tietysti on kiva nähdä tuloksia ja huomata mitä kovalla työllä saa aikaiseksi mutta monelle tärkeintä on kuitenkin se hyvä olo mikä tulee liikkumisesta ja kevyemmästä ruoasta.
tiistai 25. kesäkuuta 2013
Geelilakkauksesta vielä
Viikko sitten kirjottelin geelilakkauksesta. Mulle laitettiin siis sormenkynsiin pinkkiä. No nyt tasan viikko on kulunu ja ne on ihan edelleen vastalakatun näköiset. Ainoa muutos mikä näkyy on tuo tyhjä kohta kynnen tyvessä mutta sitähän ei voi välttää kun kynsi kasvaa. Mutta esimerkiks mulla kynsilakat kuluu jo yhdessä päivässä kun tiskaan, siivoan, pesen pyykkiä jne. joten tää on huomattavasti helpompi tapa pitää kynnet siistin näköisinä. Varpaisiin en ehkä laittais koska niissä mulla kestää normaalitkin lakat yli kuukauden.
maanantai 24. kesäkuuta 2013
FITNESS - muoti-ilmiö
No onhan se. Lueskelin blogeja joissa joko tää muoti-ilmiö ärsytti tai sitten ärsytti se että muita ärsyttää.
Mua tässä koko fitness-jutussa ärsyttää lähinnä ne ihmiset jotka ostaa uudet, hienot ja kalliin merkkiset juoksuhousut (ihan yhtä pahat ku legginsit), proteiinipatukoita ja sit on niin helvetin FITNESS. "Tää on mulle elämäntapa" mut silti perse roikkuu ja paita ei ylety vyötärölle ku se on kolme kokoa liian pieni. Tai sit ollaan jo ennestään niin pieniä et riittää kun lähtee ne housut jalassa kävelemään kaupungille, vesipullo kädessä.
Ja ei, MÄ en koe olevani millääään tavalla mukana tässä ilmiössä. Mä olen alkanut huolehtimaan kunnosta ja syömään terveellisesti. Teen sitä koska siitä tulee hyvä olo ja jaksan paremmin kuin ennen. Mä käyn tekemässä ne treenit Tarjoustalon lastenosastolta ostetut college-housut jalassa ja vanha toppi päällä. En mieti miltä mä näytän muiden silmissä enkä laita Facebookiin joka päivä kuvaa siitä montako milliä mun hauis on kasvanu eilisestä. Mulla on tavotteita jotka haluan saavuttaa, ja sen jälkeen asetan uuden tavoitteen. Niistä saatan jopa läheisille ihmisille mainitakin. Ja tää ei ole nyt mitään kateutta niitä kohtaan jotka juoksee fitness-missikisoissa (joita en muuten voi kans ymmärtää).
Toisaalta ärsyttää myös ylipainoisten valitus siitä kuinka kaikkien pitäis nykyään olla hyvässä kunnossa. SE kuulostaa lähinnä kateudelta koska mä en vielä ainakaan ole kuullut että kukaan olis voinu ainakaan huonommin sellasen elämäntaparemontin jälkeen. Myös ne tekosyyt sille miks ite ollaan niin huonossa kunnossa menee kyllä toisesta korvasta ulos. Hyvin harvoin on sellanen tilanne että asialle ei oikeesti voi mitään. Kaikki on omasta itsestä kiinni.
Mua tässä koko fitness-jutussa ärsyttää lähinnä ne ihmiset jotka ostaa uudet, hienot ja kalliin merkkiset juoksuhousut (ihan yhtä pahat ku legginsit), proteiinipatukoita ja sit on niin helvetin FITNESS. "Tää on mulle elämäntapa" mut silti perse roikkuu ja paita ei ylety vyötärölle ku se on kolme kokoa liian pieni. Tai sit ollaan jo ennestään niin pieniä et riittää kun lähtee ne housut jalassa kävelemään kaupungille, vesipullo kädessä.
Ja ei, MÄ en koe olevani millääään tavalla mukana tässä ilmiössä. Mä olen alkanut huolehtimaan kunnosta ja syömään terveellisesti. Teen sitä koska siitä tulee hyvä olo ja jaksan paremmin kuin ennen. Mä käyn tekemässä ne treenit Tarjoustalon lastenosastolta ostetut college-housut jalassa ja vanha toppi päällä. En mieti miltä mä näytän muiden silmissä enkä laita Facebookiin joka päivä kuvaa siitä montako milliä mun hauis on kasvanu eilisestä. Mulla on tavotteita jotka haluan saavuttaa, ja sen jälkeen asetan uuden tavoitteen. Niistä saatan jopa läheisille ihmisille mainitakin. Ja tää ei ole nyt mitään kateutta niitä kohtaan jotka juoksee fitness-missikisoissa (joita en muuten voi kans ymmärtää).
Toisaalta ärsyttää myös ylipainoisten valitus siitä kuinka kaikkien pitäis nykyään olla hyvässä kunnossa. SE kuulostaa lähinnä kateudelta koska mä en vielä ainakaan ole kuullut että kukaan olis voinu ainakaan huonommin sellasen elämäntaparemontin jälkeen. Myös ne tekosyyt sille miks ite ollaan niin huonossa kunnossa menee kyllä toisesta korvasta ulos. Hyvin harvoin on sellanen tilanne että asialle ei oikeesti voi mitään. Kaikki on omasta itsestä kiinni.
Oma tyyli
Mä en ymmärrä tätä tän hetkistä muotia ollenkaan!!! Voin mennä melkein mihin tahansa vaatekauppaan eikä sieltä löydy mulle mitään sopivaa. Ei sillä että mä haluaisin muodikas ollakaan. Yleensä vältän sitä viimiseen asti ja jos muodissa on jotain mistä pidän niin hankin vasta sitten kun ei ole enää muotia. Yks hyvä esimerkki on Uggit. Ne on rumat ja kalliit ja muotia ne oli joskus neljä vuotta sitten. Mut mä hankin sellaset feikkiversiot viime talvena koska ne on lämpimät. Käytin niitä esimerkiks matkalla kun ajelin kouluun tai viemään poikaa päiväkotiin.
Mun oma tyyli on yleensä aika rento. Ehkä just sen takia mulla on tänään todella epämukava olo töissä jakku päällä ja korkkarit jalassa. Tykkään kyllä pukeutua välillä hienosti ja osaan näyttää siistiltä ja asialliselta. Mutta mieluiten pukeudun farkkuihin ja huppariin, jalassa tennarit tai muut mukavat kengät. En todellakaan ymmärrä miks joku haluaa kulkea kauluspaita päällä ja 200 euron ballerinat jalassa joka päivä mutta näähän tietysti on makuasioita. Toisaalta en myöskään ymmärrä miks joitain ihmisiä ei kiinnosta ollenkaan miltä näyttää kun lähtee ovesta ulos. Siis vaikka mä pukeudun rennosti niin mä olen todella tarkka ulkonäöstäni, huonoina päivinä jopa liiankin tarkka. Ja mun vaatehuoneesta löytyy aina vaatteita joissa roikkuu vielä hintalaput koska olen UNOHTANUT laittaa ne hyllyyn siitä kaupan kassista tai pussista...
Mun oma tyyli on yleensä aika rento. Ehkä just sen takia mulla on tänään todella epämukava olo töissä jakku päällä ja korkkarit jalassa. Tykkään kyllä pukeutua välillä hienosti ja osaan näyttää siistiltä ja asialliselta. Mutta mieluiten pukeudun farkkuihin ja huppariin, jalassa tennarit tai muut mukavat kengät. En todellakaan ymmärrä miks joku haluaa kulkea kauluspaita päällä ja 200 euron ballerinat jalassa joka päivä mutta näähän tietysti on makuasioita. Toisaalta en myöskään ymmärrä miks joitain ihmisiä ei kiinnosta ollenkaan miltä näyttää kun lähtee ovesta ulos. Siis vaikka mä pukeudun rennosti niin mä olen todella tarkka ulkonäöstäni, huonoina päivinä jopa liiankin tarkka. Ja mun vaatehuoneesta löytyy aina vaatteita joissa roikkuu vielä hintalaput koska olen UNOHTANUT laittaa ne hyllyyn siitä kaupan kassista tai pussista...
Oman kehon painolla tehtävä treeni
Mähän en siis ole käynyt kertaakaan kuntosalilla tän kuntoiluprojektini aikana. Olen muutaman kerran käynyt kamppailulajisalilla hakkaamassa säkkiä mutta muuten kaikki mitä mä teen, tapahtuu oman kehon painolla. Olen nyt jo monelta ihmiseltä kuullut kuinka on vuosia käynyt kuntosalilla ja silti ei pysty vetämään leukoja. Sehän on melko harvinaista että naiset niitä onnistuu tekemään. Mutta mä uskon että se johtuu juuri siitä että ei ole tottunut tekemään sellasia liikkeitä.
Monelle varmaan koulusta tutut punnerrukset, vatsalihasliikkeet ja selkälihasliikkeet onnistuu missä vaan koska niihin ei tarvita erillisiä painoja. Mä teen niitä kotona olohuoneen lattialla. Myös peppua ja reisiä pystyy treenaamaan ilman painoja, esim. kyykyillä. On myös muita liikkeitä jotka tuntuu just siellä.
Ja mä vaan ihmettelen että minkä takia ihmiset kesähelteilläkin menee salille hikoilemaan kun vois lähteä ulos! Ainakin Helsingissä on useitakin paikkoja joissa on niitä isoja puita joita nostella, tankoja joissa vetää leukoja ja telineet joissa treenata vatsa- ja selkälihaksia.
Ja kuinka monelta olenkaan kuullut että kun se ei ole samalla tavalla tehokasta kuin painojen nostelu niin mieluummin ollaan tekemättä mitään kun ei jakseta lähteä ulos ovesta. Tällä pääsee ainakin ihan loistavasti alkuun ja jos vielä myöhemminkään se salille lähteminen ei huvita niin myös painoja saa halvalla hankittua kotiin.
Mulla tosin lähtötilanne ei ollut ihan kamala. Jotain pientä vyötäröllä ja reisissä sekä pepussa mutta siitäkin osa oli turvotusta ja nesteitä jotka lähti jo ruokavalion muutoksella.
Mä kävisin mielelläni myös lenkillä mutta mun polvet ei kestä sitä. Sekin on ihan loistava vaihtoehto sille salin juoksumatolla hikoilulle. Ja jumppapalloja saa melkein mistä tahansa isommasta kaupasta, silläkin pystyy tekemään paljon.
Suosittelen kokeilemaan jos ei se kuntosalille meno tunnu onnistuvan. Mä en ainakaan sais itseäni lähtemään sinne, kokeiltu on.
Monelle varmaan koulusta tutut punnerrukset, vatsalihasliikkeet ja selkälihasliikkeet onnistuu missä vaan koska niihin ei tarvita erillisiä painoja. Mä teen niitä kotona olohuoneen lattialla. Myös peppua ja reisiä pystyy treenaamaan ilman painoja, esim. kyykyillä. On myös muita liikkeitä jotka tuntuu just siellä.
Ja mä vaan ihmettelen että minkä takia ihmiset kesähelteilläkin menee salille hikoilemaan kun vois lähteä ulos! Ainakin Helsingissä on useitakin paikkoja joissa on niitä isoja puita joita nostella, tankoja joissa vetää leukoja ja telineet joissa treenata vatsa- ja selkälihaksia.
Ja kuinka monelta olenkaan kuullut että kun se ei ole samalla tavalla tehokasta kuin painojen nostelu niin mieluummin ollaan tekemättä mitään kun ei jakseta lähteä ulos ovesta. Tällä pääsee ainakin ihan loistavasti alkuun ja jos vielä myöhemminkään se salille lähteminen ei huvita niin myös painoja saa halvalla hankittua kotiin.
Mulla tosin lähtötilanne ei ollut ihan kamala. Jotain pientä vyötäröllä ja reisissä sekä pepussa mutta siitäkin osa oli turvotusta ja nesteitä jotka lähti jo ruokavalion muutoksella.
Mä kävisin mielelläni myös lenkillä mutta mun polvet ei kestä sitä. Sekin on ihan loistava vaihtoehto sille salin juoksumatolla hikoilulle. Ja jumppapalloja saa melkein mistä tahansa isommasta kaupasta, silläkin pystyy tekemään paljon.
Suosittelen kokeilemaan jos ei se kuntosalille meno tunnu onnistuvan. Mä en ainakaan sais itseäni lähtemään sinne, kokeiltu on.
Ja mikä parasta, tästä voi tehdä vaikka yhteisen harrastuksen oman kumppanin kanssa <3
Paluu arkeen
Nyt on juhannukset vietetty ja paluu arkeen edessä. Tulin töihin vasta kymmeneks niin sain vielä tänään nukkua vähän univelkoja pois. Mentiin nimittäin perjantain ja lauantain välisenä yönä puoli kuudelta vasta nukkumaan. Telttaan. Ja herättiin sitten aamulla kymmenen jälkeen siihen kamalaan kuumuuteen kun aurinko alko lämmittää. Juhannusta oltiin viettämässä mun miehen perheen kanssa mökillä. Ja sitten lauantaina ajeltiin kotiin tekemään pizzaa ja katsomaan leffoja. Nyt jäinkin sitten viideks päiväks ihan YKSIN kotiin, mitenhän tästä selviän...
Se on ainakin varmaa että kun oon yksin kotona ni ehdin treenaamaan ahkerasti. Tänään vielä ei jaksanu nousta turhan aikasin mutta huomenna, keskiviikkona ja torstaina ainakin olis tarkotus nousta aamulla aikasin syömään puuroa ja ehtiä tekemään kaks treeniä joka päivä. Aamulla kotona ja illalla duunin jälkeen sit ulkona. Pidin myös kolme lepopäivää tossa välissä, lihakset oli jo pahasti jumissa ja välillä on ihan hyvä antaa niiden palautua kunnolla.
Myös ruokavalio palaa tänään vähän terveellisemmäksi! Viikonloppuna tuli taas vedettyä sipsiä, suklaata, grilliruokaa, limua, karkkia....
Huomasin muuten viime viikolla ku kävin vaa'alla että paino oli noussu viis kiloa. Viimeks oon painanu tän verran raskaana ollessani. Mut oon ihan tyytyväinen ku tiedän ettei painon nousu johdu läskistä vaan lihaksesta. Ja mä olen ollu alipainonen niin kauan ku muistan niin ei tää mulle pahaks ole.
Se on ainakin varmaa että kun oon yksin kotona ni ehdin treenaamaan ahkerasti. Tänään vielä ei jaksanu nousta turhan aikasin mutta huomenna, keskiviikkona ja torstaina ainakin olis tarkotus nousta aamulla aikasin syömään puuroa ja ehtiä tekemään kaks treeniä joka päivä. Aamulla kotona ja illalla duunin jälkeen sit ulkona. Pidin myös kolme lepopäivää tossa välissä, lihakset oli jo pahasti jumissa ja välillä on ihan hyvä antaa niiden palautua kunnolla.
Myös ruokavalio palaa tänään vähän terveellisemmäksi! Viikonloppuna tuli taas vedettyä sipsiä, suklaata, grilliruokaa, limua, karkkia....
Huomasin muuten viime viikolla ku kävin vaa'alla että paino oli noussu viis kiloa. Viimeks oon painanu tän verran raskaana ollessani. Mut oon ihan tyytyväinen ku tiedän ettei painon nousu johdu läskistä vaan lihaksesta. Ja mä olen ollu alipainonen niin kauan ku muistan niin ei tää mulle pahaks ole.
keskiviikko 19. kesäkuuta 2013
Geelilakkaus
Mä opiskelen kosmetologiksi ja olen nyt työharjottelussa kauneushoitolassa. Me on tehty koulussa geelilakkausta mutta mulle ei oo koskaan tehty. Nyt tuli eteen tilaisuus kokeilla kun tänne työpaikalle tilattiin uusia lakkoja ja mulle testattiin niitä. Kirkkaan pinkkiä (yllätys..) laitettiin eilen ja nyt sit katsotaan kuinka kauan pysyy. Mutta jo nyt sanoisin et suosittelen kaikille kiireisille jotka tykkää pitää kynnet siistinä eikä välttämättä halua kuitenkaan rakennekynsiä. Mulla oli itsellä viime vuonna parin kuukauden ajan rakennekynnet kunnes sitten kaaduin ja yksi niistä meni läpi puolestavälistä mun omaa kynttä. Voin sanoo et teki kipeetä! Sen jälkeen revinkin sitten jokasen irti ja päätin että ei oo mun juttu. Niiden kanssa oleminen oli muutenkin hankalaa eikä koulussa saa nyt sitten ollakaan sellasia.
Nää pelkät lakkaukset on siitä hyvät että laitetaan suoraan omaan kynteen ja yleensä ne pysyy siinä noin viikon tai kaks. Mulla kun normaali kynsilakka kuluu jo yhdessä päivässä niin tää helpottaa todella paljon. Mut katotaan nyt kuinka kauan onnistun nämä pitämään siistinä.
Nää pelkät lakkaukset on siitä hyvät että laitetaan suoraan omaan kynteen ja yleensä ne pysyy siinä noin viikon tai kaks. Mulla kun normaali kynsilakka kuluu jo yhdessä päivässä niin tää helpottaa todella paljon. Mut katotaan nyt kuinka kauan onnistun nämä pitämään siistinä.
Eiliset jumpat
Eilen en päässyt taas kotoa mihinkään kun töiden jälkeen hain pojan päiväkodista joten jumpat tuli tehtyä siinä olohuoneen lattialla, samalla kun telkkarista tuli Muumit.
Aloitin reisistä ja pepusta. Kyykkyjä suositellaan yleensä tekemään koska se on yksi tehokkaimmista liikkeistä sille alueelle. Mulla polvet ei sitä oikein kestä niin todella varovasti 2x20 kyykkyä tein aluksi. Sen jälkeen muita liikkeitä n. puoli tuntia minkä jälkeen siirryin vatsalihaksiin. Sitäkin kesti puolisen tuntia ja lopuksi tein vielä 4x15 punnerrusta.
Mulla oli ennen se sama tekosyy kuin niin monella muullakin että kun en pääse salille niin ei voi mitään. Nyt olen huomannut että se kotona jumppaaminen on paljon helpompaakin ja mulla ainakin tuloksia on tullut silti.
Sen lisäksi me käydään yhdessä miehen kanssa ulkona vetämässä leukoja ja muuta mitä siellä pystyy tekemään. Mun ensimmäinen tavoite oli saada yksi leuka. Viimeksi kun käytiin, sunnuntaina, sain jo kolme! Tollasesta just sitä motivaatiota saa paljon lisää. Toinen on nyt ollut se että mä huomaan kropassa jo sen muutoksen kun peppu on noussut huomattavasti ylemmäs ja osa vatsalihaksista näkyy jo ihan ilman että niitä jännittää. En oo koskaan ollut lihava mutta vaikkei sitä oo oikeestaan ite edes huomannut niin onhan esimerkiks just vatsassa ollu sitä ylimäärästä. Nyt vasta sen huomaa kun se alkaa häviämään. Pepussa on alkanu viimisen vuoden aikana näkymään ne kaikki kymmenet kerrosateriat mitä on tullu vedettyä. Eipä paljon tee mieli mennä autokaistalle enää kun kattoo peilistä ja vertaa siihen mitä on ennen sieltä näkyny. Paljon on vielä tekemistä mutta hyvään alkuun oon ainakin päässy. :)
Aloitin reisistä ja pepusta. Kyykkyjä suositellaan yleensä tekemään koska se on yksi tehokkaimmista liikkeistä sille alueelle. Mulla polvet ei sitä oikein kestä niin todella varovasti 2x20 kyykkyä tein aluksi. Sen jälkeen muita liikkeitä n. puoli tuntia minkä jälkeen siirryin vatsalihaksiin. Sitäkin kesti puolisen tuntia ja lopuksi tein vielä 4x15 punnerrusta.
Mulla oli ennen se sama tekosyy kuin niin monella muullakin että kun en pääse salille niin ei voi mitään. Nyt olen huomannut että se kotona jumppaaminen on paljon helpompaakin ja mulla ainakin tuloksia on tullut silti.
Sen lisäksi me käydään yhdessä miehen kanssa ulkona vetämässä leukoja ja muuta mitä siellä pystyy tekemään. Mun ensimmäinen tavoite oli saada yksi leuka. Viimeksi kun käytiin, sunnuntaina, sain jo kolme! Tollasesta just sitä motivaatiota saa paljon lisää. Toinen on nyt ollut se että mä huomaan kropassa jo sen muutoksen kun peppu on noussut huomattavasti ylemmäs ja osa vatsalihaksista näkyy jo ihan ilman että niitä jännittää. En oo koskaan ollut lihava mutta vaikkei sitä oo oikeestaan ite edes huomannut niin onhan esimerkiks just vatsassa ollu sitä ylimäärästä. Nyt vasta sen huomaa kun se alkaa häviämään. Pepussa on alkanu viimisen vuoden aikana näkymään ne kaikki kymmenet kerrosateriat mitä on tullu vedettyä. Eipä paljon tee mieli mennä autokaistalle enää kun kattoo peilistä ja vertaa siihen mitä on ennen sieltä näkyny. Paljon on vielä tekemistä mutta hyvään alkuun oon ainakin päässy. :)
tiistai 18. kesäkuuta 2013
Rakastan ruokaa
Ruokavalion tärkeyttä aina painotetaan kun puhutaan kuntoilusta ja treenaamisesta. Tottahan se on että tuloksia ei näy jos joka päivä vetää suklaalevyn tai pari. Mä olen aina ollut huono syömään. Rakastan ruokaa mutta vaan just sitä ruokaa jota sillä hetkellä sattuu tekemään mieli. Allergioiden ja muiden terveydellisten ongelmien takia mä jouduin alkuvuodesta jättämään suurimman osan herkuista ja aloin syömään "salaattia" (kurkkua, tomaattia, keltaista paprikaa), ruisleipää ja raejuustoa. Joskus harvoin laitoin salaattiin myös kanaa. Ihan oikeesti elin oikeestaan vaan niillä. Ja olo parani jo pelkästään sen takia että elimistöön ei joutunut sinne sopimattomia ruoka-aineita. Nyt syön myös aamuisin Nalle-täysjyväpuuroa rasvattoman, laktoosittoman maidon kanssa. Ja tottakai pari kertaa viikossa allergioista ja siitä johtuvasta pahoinvoinnista huolimatta tulee syötyä jotain kunnon ruokaa tai sitten sitä suklaata. Sen sitten huomaakin parin seuraavan päivän jumpan aikana kun ei meinaa yhtä punnerrusta saada tehtyä, niin painava olo siitä jää.
Terveellisen syömisen lisäksi mä juon jokaisen treenin jälkeen Palkkari-palautusjuomaa, joka mun mielestä maistuu ihan mansikkapehmikseltä.
Yks asia on mistä mä en helpolla luovu. Muut juo aamukahvia mutta mun on ihan pakko saada Pepsi Maxia lasillinen aamulla tai ei tuu päivästä mitään! Se saattaa hiukan turvottaa, erityisesti jos syön jotain muuta sopimatonta samana päivänä mutta on se sen arvosta. Niin ja mä olen siis kerran kokeillut ihan pakosta lopettaa sen juomisen kun kaupat oli kiinni ja olin unohtanu ostaa sitä. Oli kyllä niin paha ja väsyny olo koko toisen päivän että oli viiminen kerta vähään aikaan. Ensimmäinen päivä meni vielä jotenkin aurinkoenergian voimalla..
Terveellisen syömisen lisäksi mä juon jokaisen treenin jälkeen Palkkari-palautusjuomaa, joka mun mielestä maistuu ihan mansikkapehmikseltä.
Yks asia on mistä mä en helpolla luovu. Muut juo aamukahvia mutta mun on ihan pakko saada Pepsi Maxia lasillinen aamulla tai ei tuu päivästä mitään! Se saattaa hiukan turvottaa, erityisesti jos syön jotain muuta sopimatonta samana päivänä mutta on se sen arvosta. Niin ja mä olen siis kerran kokeillut ihan pakosta lopettaa sen juomisen kun kaupat oli kiinni ja olin unohtanu ostaa sitä. Oli kyllä niin paha ja väsyny olo koko toisen päivän että oli viiminen kerta vähään aikaan. Ensimmäinen päivä meni vielä jotenkin aurinkoenergian voimalla..
Aluksi
Olen alottanut niiiin monta blogia ja koskaan mulla ei ole ollu mitään kerrottavaa. No nytpä on. Aloitin nimittäin mieheni kuntoiluharrastuksen innoittamana itsekin treenaamisen muutama kuukausi sitten. Jälleen kerran. Sillä erolla että tällä kertaa innostuin siitä tosissani ja olen onnistunut jatkamaan sitä. Vähintään yhden treenin päivässä yritän ehtiä tekemään. Välillä kaksikin. Ja toisinaan taas työharjoittelun ja perheen takia saattaa jäädä päivä tai pari väliinkin. 5-vuotiaan pojan äidillä kun on hiukan muutakin hommaa omien harrastuksien lisäksi. Tästä tuskin siis tulee mitään FITNESS- tai KUNTOILUblogia. Aivan varmasti mukaan mahtuu muutakin asiaa. Erityisesti näin kesällä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)